"Vaikka on tullut paljon vettä, tavallinen kansa ei hyödy siitä mitään. Sähkön pitäisi silloin halventua", kommentoi eräs vastaaja tuoreessa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin suomalaisten käsityksiä sähkömarkkinoista.
Sähkömarkkinoiden toimivuutta epäilevälle kansalle on luvassa lisää ihmetystä, sillä tulevan talven sähkö on jo hinnoiteltu kymmenen prosenttia nykytasoa korkeammalle.
Sähkömarkkinayhtiö Energiapolarin toimitusjohtaja Olli-Pekka Vaajoensuu selittää epäsuhtaa sillä, että tärkeimmässä vesivoimamaassa Norjassa vesivarastot ovat yhä normaalia alempana.
"Eikä vesitilanteen suhteen ole enää kovin suurta mahdollisuutta päästä keskiarvoihin, sillä näistä viikoista lähtien Ruotsin ja Norjan varastoaltaisiin tulevat sateet alkavat tulla lumena. Vesisateet ja sulamisvedet ovat ensi kevään juttuja", hän huomauttaa.
Päästökauppa
lisää hintapaineita
Vesivajeen lisäksi sähkön hintapaineita lisää Kioton ilmastosopimuksen mukainen päästökauppa, vaikka se tuleekin täysimääräisesti voimaan vasta 2008.
Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla markkinahinnan määrää useimmiten hiililauhde. Kun päästökauppa nostaa kivihiilisähkön hintaa, kohoaa sähkön markkinahinta.
Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksessä sähkön hintaan ennakoitiin jopa 15-20 prosentin päästökauppalisää.
"On ihan selvää, että kuluttajien sähkön hinta tulee nousemaan jo päästökaupan vaikutuksesta. Vesitilanne vaikuttaa puolestaan siihen, milloin hinta nousee. Päästökauppa vaikuttaa silloin, kun täällä on vähän vettä ja joudutaan käyttämään paljon lauhdetuotantoa eli tekemään sähköä polttoaineilla", Olli-Pekka Vaajoensuu kuvailee vesivoiman tärkeyttä myös tulevina vuosina.
Suljetuilla markkinoilla
sähkö olisi kalliimpaa
Vaajoensuun mukaan suomalaisten ei kannata haikailla vanhojen kansallisten sähkömarkkinoiden aikaan, sillä Suomi ei ole omavarainen sähkön suhteen.
"Meidän on pakko olla näillä markkinoilla", Vaajoensuu muistuttaa.
Sähköenergialiitto Senerin toimitusjohtaja Juha Naukkarinen huomauttaa, että suomalaiset ovat kuluvan syksyn nurinkurisesta vesivoimatilanteesta huolimatta hyötyneet pohjoismaisilla markkinoilla olosta viime vuosien aikana. Sähkön hinta oli vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ennätyksellisen alhaalla.
"Pohjoismaissa vesivoimalla tuotetaan sähköstä keskimäärin yli puolet, kun Suomessa vain vajaa viidennes. Suomen osalta pohjoismaiset markkinat ovat tasanneet lyhyen aikavälin hintaheilahteluja. Vesivuosivaihtelut ovat jyrkentyneet", Naukkarinen sanoo.
Paluuta menneeseen aikaan ei ole ja itse asiassa Pohjoismaat ovat verkottumassa osaksi yleiseurooppalaisia sähkömarkkinoita.
"Jos ja kun mukaan tulee lisää eurooppalaisia toimijoita, niin se vakauttaa pohjoismaisia sähkömarkkinoita. Kun on runsaasti vettä, niin silloin Keski-Eurooppa imee halpaa pohjoismaista vesisähköä, eli hinta ei laske niin paljon. Toisaalta kuivina vuosina Venäjältä voidaan tuoda ydinvoimaa ja Keski-Euroopasta hiilellä tuotettua sähköä, jolloin hinnat eivät puolestaan nouse", Vaajoensuu muistuttaa.
Olli-Pekka Vaajoensuun arvion mukaan laajemmat markkinat puristaisivat markkinasähkön hintaheitot 20-50 euron haarukkaan.
Pohjoismaisen markkinasähkön hinta on vaihdellut viimeisen seitsemän vuoden aikana 10 ja 100 euron välillä.
"Pohjoismaissa yön ja päivän ja myös eri vuodenaikojen välinen sähkön hintaero on pienentynyt, koska Norjassa vettä käytetään hyvin aktiivisesti hinnan tasaajana. Tältä osin vaihtuvuus voi eurooppalaisilla markkinoilla jopa lisääntyä", Juha Naukkarinen muistuttaa sähkömarkkinoiden erikoisista lainalaisuuksista.
Naukkarisen mukaan markkinoiden laajentuminen tarkoittaa suomalaisille kuluttajille todennäköisesti lisälaskua, sillä yleinen eurooppalainen hintataso on selkeästi pohjoismaista korkeampi.