Suomen ja itänaapurin presidenttien kahdenkeskiset tapaamiset ovat vakiintunutta perinnettä vuosikymmenten takaa. Nykyinen perustuslaki ei kuitenkaan suhtaudu kovin suopeasti siihen, että Suomen presidentti keskustelee merkittävistä ulkopoliittisista kysymyksistä ilman ulkoministerin läsnäoloa.
"Ei tämä oikein vastaa nykyisen perustuslain henkeä ja vaatimuksia. Kun Suomen presidentti keskustelee ja kommentoi asioita vieraan valtion päämiehen kanssa, niin silloin pitäisi ministerin olla paikalla", Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Antero Jyränki toteaa.
Nykyisen perustuslain laadintaprosessiin osallistuneen Jyrängin mukaan perustuslakia tehtäessä kuva siitä, miten ulkopolitiikkaa uuden perustuslain aikana tulisi hoitaa, oli hyvin erilainen.
"Näin sen ei ollut tarkoitus mennä. Eikä Halosen toimintaa voi puolustella sillä, että tätä nimitetään epäviralliseksi vierailuksi. Se on veteen piirretty viiva, mikä nähtiin hyvin 60- ja 70-luvuilla. Silloin tällaisissa keskusteluissa tehtiin epävirallisia sopimuksia suuristakin asioista."
Matti Vanhanen
kiistää kritiikin
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei pidä nykytilannetta ongelmallisena. Hän muistuttaa, että presidentti keskustelee tällaisista asioista etukäteen pääministerin ja ulkoministeriön edustajien kanssa.
"Tällaisista tapaamisista tehdään hyvissä ajoin asialistat. Ja näiden asialistojen pohjalta presidentille tehdään tausta-aineistot sekä tiiviit kannanotot. Näitä sitten täydennetään keskusteluilla. Olen itsekin keskustellut Halosen kanssa useita kertoja Putinin tapaamiseen liittyen", Vanhanen kertoo.
Mutta entä jos etukäteen sovituissa asialistoissa ei pysytä, vaan presidentti joutuu keskustelemaan aiheesta, johon ei ole valmistauduttu?
"Yleensä etukäteen sovituissa aiheissa pysytään, mutta ellei, niin yleensä kyseistä asiaa on käsitelty jossain muussa yhteydessä ja kanta siihen on olemassa. Ja jos tulee kokonaan uusi asia, niin ei siihen vaadita vastausta samantien", Vanhanen selittää.
Myös professorit
eri mieltä asiasta
Antero Jyränki epäilee, että uuteen perustuslakiin yritetään suhtautua ikään kuin sitä ei olisi olemassakaan.
"En ole Halosen toimia tapaus tapaukselta seurannut, mutta henki tuntuu koko ajan olleen, ettei muuttunutta tilannetta tarvitse ottaa niin tosissaan. Vastaavia tapauksia on ollut enemmänkin, mutta Putinin tapaaminen Suomessa on ehkä näkyvin", Jyränki kritisoi.
Kaikki perustuslain asiantuntijat eivät kuitenkaan ole Jyrängin kanssa aivan samoilla linjoilla. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén muistuttaa, että EU-asioita lukuunottamatta presidentillä on edelleen valtaa ulkopolitiikassa.
"Onhan tässä Halosen ja Putinin tapaamisessa sellaista jännää vanhan ja uuden mukanaoloa. En kuitenkaan näe siinä suurta dramatiikkaa. Kyse on pitkälti siitä, mistä presidentit keskustelevat. Merkittävät esillä olevat asiat ja kannanotot on tietenkin valmisteltava ulkoministerin kanssa", Hidén sanoo.
Hidén korostaakin, että jos presidentti on etukäteen keskustellut asioista valtioneuvoston kanssa, niin ongelmia ei pitäisi olla.
"Kyllä presidentti voi minun mielestäni keskustella yksin toisten valtiopäämiesten kanssa."
Mikael Hidén muistuttaa, että erityisesti Venäjän presidentin kanssa neuvotellessa vanhat perinteet ja käytännöt painavat paljon.
"Itäisen naapurin puolella lähdetään varmaan edelleen siitä, että heidän presidenttinsä keskustelee Suomen presidentin kanssa. Putin tuskin tarvitsee ulkoministeriä rinnalleen, joten voi olla vaikeaa perustella miksi Suomi tarvitsisi", hän sanoo.