Hal­lo­wee­nia juh­li­taan ka­ve­ri-po­ru­kas­sa

Halloweenin vietto loka-marraskuun vaihteessa on hiljalleen leviämässä Eurooppaan ja jopa Suomeen. Pikkuväelle päivä onkin mitä otollisin aika kiusata naapureita karkki tai kepponen -tervehdyksellä.

Pahaenteinen irvistys. Kaiverrettu ja kynttilöillä valaistu kurpitsa kuuluu olennaisesti Halloweenin viettoon.Sisällöstä saa maukkaan kurpitsapiirakan.
Pahaenteinen irvistys. Kaiverrettu ja kynttilöillä valaistu kurpitsa kuuluu olennaisesti Halloweenin viettoon.Sisällöstä saa maukkaan kurpitsapiirakan.
Kuva: Johanna Fiskaali

Marraskuun ensimmäinen päivä on tunnettu marttyyrien eli pyhien miesten päivänä, All Hallows Day. Irlannissa vanha samhain-juhla samaistettiin pyhäinpäivään ja se sai nimekseen All Hallows Eve. Lopulta sanojen sulautuessa yhteen, nimi lyhentyi Halloweeniksi.

Aikojen saatossa Halloween on kerännyt vaikutteita eri kulttuureista. Sen alkuperä johtaa kuitenkin Eurooppaan ja erityisesti kelttiläisessä kulttuurissa vietettyyn uuden vuoden juhlaan. Juuri kelttiläisen uskomuksen mukaan jumalat, vainajat ja henget vaelsivat maan päällä etsimässä uusia sieluja. Pohjois-Amerikkaan Halloween levisi irlantilaisten siirtolaisten mukana.



Karkki vai kepponen


Halloweenin symboliksi on muodostunut kaikkien tuntema oranssi irvinaama eli kurpitsalyhty. Kyseistä kurpitsaa käyttivät myös intiaanit sadonkorjuujuhlissaan. Lyhdyn alkuperään viittaavia tarinoita löytyy myös irlantilaisperinteestä.

Juhlapäivän viettoon kuuluu karkki vai kepponen -tervehdys, joka on todennäköisesti eurooppalaislähtöinen perinne. Tämä perinne on tullut tutuksi amerikkalaisista elokuvista; lapset kiertelevät naapurustossa kerjäämässä trullien tavoin mahan täydeltä makeaa ja pikkuleipiä.

Pyhäinpäivänä kristityillä oli tapana kierrellä talosta taloon pyytäen sieluleipiä, joiden vastineeksi lahjoittajat saivat rukouksia kuolleiden omaistensa puolesta. Tänä päivänä karkkien antajien puolesta ei rukoilla, eivätkä he säästy aaveiltakaan, mutta lasten ilkiteoilta he saattavat säästyä. Toisaalta juuri Halloweenina on luvallista tehdä pieniä ilkeämielisiä kepposia.



Luurangot juhlivat öisin


Naamioituminen kuuluu myös olennaisesti Halloweenin viettoon. Naamiaisasujen tarkoituksena on ollut eksyttää maan päällä vaeltelevat kuolleet henget ja haamut. Jos aikoo järjestää Halloween-juhlat tai mennä sellaisiin, kannattaa asua valitessa käyttää rutkasti mielikuvitusta.

Pilailupuodeista löytyy valmiita naamiaisasuja laidasta laitaan, mutta mikä estää tekemästä asunsa ihan itse. Lakanat, jätesäkit, kankaanpalat, kasvo- ja hiusvärit, peruukit ja hatut ovat suosittua Halloween rekvisiittaa.

Itse juhlien järjestämiseen ei kannata ihan yksin ryhtyä. Karmaisevan tunnelman luomiseksi emäntä huolehtii illan tarjoilusta, ohjelmasta ja talon sisustamisesta. Halloween-juhliin sopivia ruokaohjeita löytyy varmasti internetistä, mutta omaa luovuutta saa toki käyttää.Verisiä roiskeita saa vaikka ketsuppipullosta. Ruoan ulkonäköön voi loihtia todella pelottavia vivahteita. Tarjottavien ruokien nimetkin voi muuttaa, jotta vieraat hämmentyisivät lopullisesti.

Kynttilät ja kaiverretut kurpitsat luovat Halloween tunnelmaa. Taloa voi myös koristaa langoista tehdyillä hämähäkin seiteillä, luurangoilla tai haamuilla.

Juhlakutsuissa olisi syytä mainita naamiaisasusta ja sen vapaaehtoisuudesta. Myös illan ohjelmistosta kannattaa varoittaa heikkohermoisia. Kummitusleikit hiljaisessa talossa tai murhaajan etsiminen ovat mainioita ohjelmanumeroita.

Murhaajaleikki alkaa lappujen nostolla. Yhdessä lapussa on risti, yhdessä P niin kuin poliisi ja loput laput ovat tyhjiä. Ristilapun saanut henkilö on murhaaja, joka murhaa jonkun pimeässä huoneessa tekemällä ristimerkin selkään. Poliisi saapuu paikalle ja yrittää selvittää, kuka on murhaaja. Jos arvaus ei mene heti oikein, murhaaja jatkaa hirmutekojaan.

Ilmoita asiavirheestä