Hallitus on päättänyt, ettei se edistä makeisten ja suklaan arvonlisäverotuksen korottamista. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä ja tiedotteessa.
– Veromuutos sai lausuntokierroksella huomattavan paljon kritiikkiä, ja sen juridiset mahdollisuudet toimia etenkin EU-oikeudellisesti olivat hyvin epävarmat, Purra kirjoittaa julkaisussaan.
Hallitus aikoi korottaa makeisten ja suklaan arvonlisäverotusta 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Esityksen taustalla oli valtion tavoite vahvistaa julkista taloutta. Veronkorotuksen staattisen tuottovaikutuksen vuonna 2026 arvioitiin olevan 83 miljoonaa.
Purra kertoo, että korvaava toimena hallitus aikoo poistaa datakeskusten ja kaivosten sähkönkäyttöön liittyvät verotuet sekä kiristää alkoholin verotusta vastaamaan sen saatavuuden laajentamista. Purran mukaan kiristys kohdistuu viineihin.
Purran mukaan valmistelut toimista on käynnistetty.
Fazer kiittelee hallituksen päätöstä
Hallituksen päätös luopua makeisten ja suklaan arvonlisäverotuksen korottamisesta on otettu lämmöllä vastaan ainakin Fazerilla. Yhtiön tiedotteen mukaan päätös on tärkeä koko toimialan kannalta. Fazerin konsernijohtajan Christoph Vitzthumin mukaan hallituksen esitys olisi vääristänyt kilpailua merkittävästi ja ollut EU:n oikeuden vastainen.
Suunnitellun arvonlisäveron korotuksen vuoksi Fazer keskeytti viime keväänä uutta suklaatehdasta koskevan investointisuunnitelmansa arvioidakseen erilaisia vaihtoehtoja hankkeelle. Fazer kertoo tiedotteessaan, että hallituksen päätöksen myötä suklaatehtaan investointiprosessi nytkähtää nyt jälleen eteenpäin.
Makeisten ja suklaan arvonlisäverotuksen korotuksen oli suunniteltu astuvan voimaan kesäkuussa. Uudistuksessa makeiset ja suklaatuotteet olisi siirretty elintarvikkeisiin nykyisin sovellettavan alennetun 14 prosentin verokannasta yleisen verokannan soveltamisalaan.
Suunniteltu arvonlisäveron korotus oli saanut kritiikkiä etenkin elintarvikealan lausunnoissa. Useat lausujat olivat ilmaisseet huolensa siitä, että veronkorotus lisäisi epävarmuutta elintarvikealalla ja vähentäisi alan ennakoitavuutta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolestaan kannatti esitystä mutta piti sitä liian suppeana.