Hal­li­tus ja voi­ma­yh­tiöt lu­paa­vat lisää rahaa vael­lus­ka­lo­jen pa­laut­ta­mi­seen

Vaelluskalojen palauttamiseen ohjataan lähivuosina selvästi aikaisempaa enemmän rahaa.

Kemijoki on yksi vesistöistä, jonne hallitus ohjaa kärkihankerahoitusta vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävien pilottihankkeiden toteuttamiseksi. Kuvassa on joen alin Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla. Montan voimalaitos Oulujoella. Arkistokuva.
Kemijoki on yksi vesistöistä, jonne hallitus ohjaa kärkihankerahoitusta vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävien pilottihankkeiden toteuttamiseksi. Kuvassa on joen alin Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla.
Kemijoki on yksi vesistöistä, jonne hallitus ohjaa kärkihankerahoitusta vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävien pilottihankkeiden toteuttamiseksi. Kuvassa on joen alin Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla.
Kuva: Emma Taipale

Vaelluskalojen palauttamiseen ohjataan lähivuosina selvästi aikaisempaa enemmän rahaa.

Hallitus aikoo sijoittaa vuoteen 2019 mennessä seitsemän miljoonaa euroa pilottihankkeisiin, joilla parannetaan muun muassa Itämeren lohen ja meritaimenen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia vesivoimalaitosten sulkemissa joissa.

Vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Parannuksia on luvassa ainakin Kemi- ja Ounasjokeen, Iijokeen, Oulujokeen, Lieksanjokeen, Pielisjokeen, Hiitolanjokeen ja Kymijokeen.

– Valtion raha on ikään kuin siemenrahaa. Toivon, että alueiden toimijat, vesivoimayhtiöt, muutkin yritykset, maakuntien liitot ja kunnat tulevat näihin hankkeisiin rahoituksella mukaan, että sillä saataisiin vipuvaikutusta, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Montan voimalaitos Oulujoella. Arkistokuva.
Montan voimalaitos Oulujoella. Arkistokuva.
Kuva: Pekka Ala-aho

Vaelluskalojen elvyttämisessä katseet kääntyvät yleensä ensimmäiseksi voimayhtiöihin, joiden voimalaitokset ovat haitat aiheuttaneetkin. Esimerkiksi Oulujoen Montan voimalaitokselle tänä kesänä rakennettavien ylisiirtolaitteiden päärahoittajaksi ryhtyikin Fortum.

Myös Kemijoki Oy:stä kerrotaan Lännen Medialle, että yhtiö on varautunut nostamaan vapaaehtoisesti rahoitustaan vaelluskalojen palauttamiseen. Viimeisen parin vuoden aikana yhtiö on käyttänyt tähän noin 100 000 euroa vuodessa.

– Siihen tasoon nähden uskallan luvata, että panostus varmaan moninkertaistuu, kunhan konkreettiset hankkeet saadaan liikkeelle, sanoo Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula.

Ilmoita asiavirheestä