Hallitus esittää rikoslakiin kahta uutta rangaistuksen koventamisperustetta. Toinen koventamisperuste koskee rikoksia, jotka on tehty osana rikollisjoukon eli käytännössä niin sanottujen katujengien toimintaa.
Rikollisjoukolla tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta.
Hallitusohjelmassa puhuttiin katujengeistä, ja esitysluonnoksessa termi vaihtui rikollisverkostoksi. Nyt hallitus on päätynyt käyttämään termiä rikollisjoukko.
– Katujengi on puhekielinen termi, joten sitä ei oikein voi lakitekstissä käyttää. Suomen kielestä on pyritty löytämään mahdollisimman kuvaava asiakielinen termi ja päädytty rikollisjoukkoon, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos STT:lle.
Kiriakos sanoo, että koventamisperusteessa ei ole määritelty, mitä ovat ne rikokset, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Hänen mukaansa niin sanottujen katujengien kohdalla puhutaan yleensä huume-, väkivalta, vahingonteko- ja ryöstörikollisuudesta.
Rikollisuuden kuuluminen olennaisesti ryhmän toimintaan tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että rikollisuus ei ole sattumanvaraista.
– Koventamisperusteen piiriin eivät kuulu sellaiset joukot, jotka muodostuvat satunnaisesti ja tekevät satunnaisesti rikoksia, vaan rikosten täytyy olla olennainen osa tämän joukon toimintaa. Se on yksittäistapauksissa tehtävää rajanvetoa, kuinka paljon pitää olla niitä rikoksia.
25-30 prosentin korotus
Katujengeille kaavailtu koventamisperuste sai kriittistä palautetta lausuntokierroksella. Esitysluonnosta moitittiin muun muassa epäselvyydestä sekä päällekkäisyydestä jo olemassa olevaan sääntelyyn. Lisäksi sen koko tarpeellisuus kyseenalaistettiin.
Kiriakos sanoo, että lausuntopalaute on arvioitu ja esityksen perusteluja on selkeytetty.
– Perusratkaisuihin ei nähty syytä tehdä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen.
Toinen hallituksen esittämä uusi koventamisperuste koskee henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvia rikoksia, joihin liittyy nöyryyttämistä. Kiriakos sanoo, että uusien koventamisperusteiden voidaan arvioida korottavan rangaistuksia noin 25–30 prosentilla.
Muutosten toivotaan vähentävän rikollisuutta, mutta Kiriakos sanoo, että todellisten vaikutusten arvioiminen on hankalaa.
Uusien koventamisperusteiden lisäksi hallitus esittää, että alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädetään rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2025.