Tiistaina 10.11. eduskunnassa käsiteltiin kahta lakiesitystä. Ensimmäinen HE 301/2026 vp koski sotilastiedustelusta annetun lain muuttamista.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti, että eduskunta kumoaa nykylainsäädännössä olevan täyskiellon käyttää tiedustelumenetelmiä ihmisten kodeissa. Perusteluina Häkkänen painotti kansallista turvallisuutta ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa tiedustelua ja vaikuttamista sekä fyysisessä että kyberympäristössä. Suomea vahingoittavia tekoja, kuten sabotaasitoimintaa, voidaan suunnitella yksityisistä asunnoista käsin.
Lakimuutoksen perusteluissa todetaan, että Venäjän diplomaattien ja tiedustelu-upseerien toimintaedellytysten kavennuttua erilaisten avustajien ja illegaalien käyttö on kasvanut. Henkilöt tapaavat ja suunnittelevat toimintaansa sekä säilyttävät tietoja ja materiaalia kotirauhan suojaamassa tilassa. Kansanedustajat korostivat puheenvuoroissaan asuntojen merkitystä kansalliselle turvallisuudelle.
Samana päivänä joitakin tunteja myöhemmin eduskunta käsitteli rakentamislain muutosta HE 83/2026 vp, jossa säädetään asuntojen lyhytaikaisesta vuokraamisesta.
Hallituksen esityksen mukaan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa voisi lyhytvuokrata rajattomasti ja sijoitusasuntoja 90 päivää, kunta voisi jatkaa oikeutta 180 päivään. Majoittajan ei tarvitse rekisteröityä eikä majoittujan täyttää majoituskorttia. Sen paremmin majoittaja kuin majoittuja eivät voi varmuudella tietää toistensa henkilöllisyyttä eikä lyhytvuokrauslaki sitä heiltä edellytä.
Sotilastiedustelulain tekstiä mukaillen avustajat ja illegaalit voivat hallituksen esityksen ansiosta kaikessa rauhassa oleskella asunnoissa vähintään 90 päivää ja kunta voi jatkaa heidän oleskeluaan 180 päivään asti.
Kansalaisella herääkin huoli, kykeneekö hallitus huolehtimaan kansallisesta turvallisuudesta, kun se ei tunnista samana päivänä esittelemiensä lakien keskinäistä ristiriitaa?
Päivi Salminen
YTM, kaupunginvaltuutettu (sd.), Rovaniemi