Hallitus ei päässyt vielä tiistaina sopuun kansaneläkkeen pohjaosan korvausmallista. Keskiviikkona hallituksen iltakouluun viedään vielä kaksi vaihtoehtoa eli täsmämalli ja hallintokustannuksiltaan huokeampi tasamalli.
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon (kok.) mukaan lopulliseen ratkaisuun vaikuttavat mm. vaihtoehtoisten mallien kokonaiskustannukset.
Yksimielisyyteen on jo päästy siitä, että korvausta maksetaan mallista riippumatta ainoastaan niille 115 000 eläkeläiselle, joiden työeläkettä on aikanaan pohjaosasäännön vuoksi leikattu.
Ennen lopullista päätöstä vaihtoehtoihin liittyvät hallintokulut lasketaan vielä tarkemmin. Hallintokulut saattavat nousta jopa noin 20 miljoonaan markkaan vuodessa. Hallintokuluja lisäisi mm. mahdollisten valitusten käsittely.
Perhon mukaan hallitus pitää tärkeänä sitä, että uusien eläkehakemusten käsittely ei saa korvaushakemusten ja valitusten vuoksi viivästyä.
Perhon mukaan eri malleja ja niiden rahoitusvaihtoehtoja pohdittiin tiistaina hyvin perusteellisesti ja monelta kantilta hallituksen ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien neuvottelussa.
Täsmämallissa yksityisen puolen eläkkeet voitaisiin korvata täsmällisesti taannoista leikkausta vastaaviksi. Julkisen puolen eläkkeet voitaisiin laskea tietyn kaavan nojalla, jolloin päädyttäisiin Eläketurvakeskuksen mukaan lähes samaan tarkkuuteen.
Tasamallin heikkoutena Perho näkee mm. sen, että osa eläkeläisistä saisi liian pienen ja osa liian suuren kompensaation. Korvausten maksajaakaan ei ole helppo löytää.
"Maksavatko kunnat ja yksityiset eläkelaitokset omat osuutensa, vai pistetäänkö kaikki valtion piikkiin, ja miten paljon kuntia voidaan rasittaa", pohtii Perho.
Esillä neuvottelussa oli myös työmarkkinakeskusjärjestöjen vaatimus, jonka mukaan pohjaosan korvaamista ei saisi rahoittaa työeläkemaksuja korottamalla. Perho näkee asian kuitenkin niin, että työeläkejärjestelmä on aikanaan eläkkeiden yhteensovituksessa säästänyt, koska osa työeläkkeistä on ollut pohjaosan verran alhaisempia.
Sittemmin pohjaosan leikkaus toi säästöjä myös valtiolle.
Täsmäkorvausten on arvioitu vaikuttavan työeläkemaksuun kuntapuolella noin 0,4 prosenttiyksikköä, mutta yksityisellä puolella vain 0,05 prosenttiyksikköä.
Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertainen leikkaus syntyi siitä, että vuodesta 1975 lähtien kansaneläkkeen pohjaosa saattoi vähentää työeläkettä. Kun pohjaosa sitten asteittain poistettiin vuodesta 1996 lähtien, aiempaa yhteensovituksessa leikattua summaa ei palautettu maksussa olleisiin työeläkkeisiin.
Pohjaosasäännön on arvioitu pienentäneen noin 115 000 eläkeläisen eläkettä markasta aina täyteen pohjaosan määrään eli yli 500 markkaan kuussa. Täyden pohjaosan suuruinen vähennys tehtiin noin 40 000 työeläkkeeseen. Keskimääräinen leikkaus on noin 370 markkaa kuussa.
Ilman hallintokuluja leikkausten korvaaminen eläkeläisille maksaisi noin 500 miljoonaa markkaa. Eläkkeensä korotusta eläkeläiset voisivat odottaa vuoden 2003 alusta.