Sirkus: Kahden lapsen äiti sai syk­syl­lä puhelun ja päätti karata sir­kuk­sen matkaan

Oulu: Ro­tuaa­rin palloa vaivaa mys­ti­nen vika, jota sel­vi­te­tään edel­leen

Luitko jo tämän: Suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Mainos: Markkinointitoimisto Kolmas Polvi etsii markkinoinnin asiantuntijaa - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hal­lit­se­mat­to­man maa­han­tu­lon re­to­riik­ka ei poh­jau­du to­del­li­suu­teen – sen sijaan se luo pelkoa

Maahantulo on kuitenkin hallinnassa. Kyse on lähinnä valtioiden välisistä valtasuhteista ja siitä, kenen hallinnassa se on.

Maahantulo ei ole hallitsematonta, mutta sen kuvaaminen hallitsemattomaksi luo pelkoa.

Kalevassa 22.9. sisäministeri Kai Mykkänen vaati, että YK:n pakolaissopimuksen tulkintaa pitäisi muuttaa niin, että ”hallitsematon maahantulo” estettäisiin. Maahantulo Eurooppaan ei kuitenkaan ole koskaan ollut ”hallitsematonta”.

Tarkastellaan tilannetta syksyllä 2015 ja keväällä 2016, jolloin Eurooppaan saapui paljon turvapaikanhakijoita Välimeren yli. Tällä hetkellä saapujien määrä on UNHCR:n tilastojen mukaan alle 10 prosenttia vuonna 2015 saapuneiden määrästä.

Otan esimerkiksi Kreikan, jossa itse olen ollut syksyn 2015 ja kevään 2016 tapahtumien aikana.

Kun ihminen saapui meren yli Kreikan saarille, hän meni rekisteröitymään transit-keskukseen. Sieltä hän sai matkustusluvan, jolla hän pystyi jatkamaan matkaansa lautalla mantereelle. Ilman matkustuslupaa lauttalippua ei voinut ostaa.

Mantereella monet jatkoivat matkaansa Kreikan pohjoisosaan, esimerkiksi Makedonian rajalle. Rajalla Makedonia antoi heille luvan oleskella maassa 72 tuntia matkalla seuraavalle rajalle.

Kun ihmiset pääsivät taas EU-alueelle, osa jäi esimerkiksi Itävaltaan tai Saksaan. Ne, jotka halusivat jatkaa matkaansa, päästettiin menemään. Esimerkiksi Itävallassa heitä myös autettiin siirtymään rajalta rajalle busseilla. Myös Suomessa kaikki meni varsin hallitusti: ihmiset ylittivät rajan, heidät rekisteröitiin ja majoitettiin.

Myöhemmin Makedonia, Itävalta ja muut sekä EU:hun kuuluvat että sen ulkopuoliset maat alkoivat ensin vähentää ja säädellä ja sitten kokonaan lopettivat ihmisten päästämisen läpi. Jo se, että tämä oli mahdollista, osoittaa, että tilanne ei ollut hallitsematon. Rajat eivät olleet auki.

"Kaikki tämä viittaa siihen, että maahantulo Eurooppaan tai Suomeen ei ole missään vaiheessa ollut hallitsematonta. Se ei ollut sitä ruuhka-aikaan syksyllä 2015 ja keväällä 2016, eikä se sitä ole nytkään, kun turvapaikanhakijoita tulee Suomeen vähemmän kuin kertaakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen."

Ainoa reitin osio, jota EU ei kyennyt hallitsemaan oli rajan ylitys Turkista Kreikkaan. Tämäkään ei kuitenkaan tarkoita, että reitti olisi ollut hallitsematon.

Olin itse Kreikan Lesvos-saarella, kun EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus oli astumassa voimaan. Pariksi päiväksi ihmisten tulo tyrehtyi täysin – Turkki esti veneitä lähtemästä. Tilanne siis oli hallinnassa, mutta ei EU:n vaan Turkin hallinnassa.

Kaikki tämä viittaa siihen, että maahantulo Eurooppaan tai Suomeen ei ole missään vaiheessa ollut hallitsematonta. Se ei ollut sitä ruuhka-aikaan syksyllä 2015 ja keväällä 2016, eikä se sitä ole nytkään, kun turvapaikanhakijoita tulee Suomeen vähemmän kuin kertaakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Hallitsemattoman maahantulon retoriikka ei siis pohjaudu todellisuuteen. Sen sijaan se luo pelkoa. ”Pakolaistulva” tai ”-vyöry” luovat kuvaa tilanteesta, jossa olemme voimattomia hallitsemattomien luonnonvoimien armoilla. On ymmärrettävää tuntea pelkoa tällaisten mielikuvien edessä.

Maahantulo on kuitenkin hallinnassa. Kyse on lähinnä valtioiden välisistä valtasuhteista ja siitä, kenen hallinnassa se on. Jos EU haluaa itse hallita maahantuloa esimerkiksi Turkin sijaan, ainoa tapa tehdä tämä on luoda lisää laillisia ja turvallisia reittejä maahantulolle.

Erna Bodström

väitöskirjatutkija

Helsingin yliopisto

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.