koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Investoinnit: Nokia ra­ken­taa uudet toi­mi­ti­lat Ouluun

Hal­lin­to-oi­keus hylkäsi va­li­tuk­set Hau­ki­pu­taan edus­tal­le kaa­vail­lus­ta isosta ka­lan­kas­vat­ta­mos­ta – "Tar­koi­tus aloi­tel­la jo ke­säl­lä"

Luvasta hallinto-oikeuteen valittivat Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri sekä joukko yksityishenkilöitä.

Kirjolohia arkistokuvassa.
Kirjolohia arkistokuvassa.
Kuva: Aimo Kajava

Vaasan hallinto-oikeus on torstaina hylännyt valitukset, jotka koskivat Laitakarin Kala Oy:n merelle Haukiputaan edustalle suunnittelemaa suurta kalankasvattamoa.

Valitukset koskivat ympäristö- ja vesitalouslupaa, jonka Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi yhtiölle vuonna 2017 kasvatustoiminnan harjoittamiseen. Lupa on kapasiteetin osalta suurin Suomessa myönnetty. Avin taannoinen lupapäätös noudatteli pääosin sitä, mitä Laitakarin Kala hakemuksessaan esitti.

Luvasta valittivat hallinto-oikeuteen Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri sekä joukko yksityishenkilöitä.

Yhtiö aikoo aloittaa kirjolohen verkkokassikasvattamisen Haukiputaan edustan merialueella Isonmatalan koillispuolelle valtion vesillä. Tuotanto olisi enimmillään reilut miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Kasvatuskassit sijaitsisivat merellä noin viisi kilometriä Laitakarin satamasta ja 3,5 kilometriä Isoniemestä.

Luvan mukaan kalojen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään 1,1 miljoonaa kiloa vuodessa. Kalankasvatustoiminnan lisäksi lupa sallii myös kalojen talvisäilytyksen ja perkauksen Laitakarin satama-alueella Martinniemessä. Säilytystä varten rakennetaan maa-altaat.

Yrityksen tärkeä yhteistyökumppani on oululainen kalajalostaja Hätälä Oy.

Valituksen tehneiden yksityishenkilöiden mukaan aiottu kalankasvatustoiminta muun muassa aiheuttaa saastumisvaaran herkille Natura 2000-verkostoon kuuluville suojelualueille kuten Laitakarin saarelle ja Kiiminkijoen suistolle.

Lisäksi valittajat katsovat, että Suomen oloissa ennennäkemättömän mittavasta kasvatustoiminnasta voi seurata ennakoimattomia vaikutuksia esimerkiksi luonnonkalojen kannoille.

Toisen luvan hylkäämistä vaatineen tahon, luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin keskeinen huoli kohdistuu siihen, että kasvatus lisää vesialueen kuormitusta esimerkiksi fosforin osalta. Sitä tulee sekä kalojen ruokintarehusta että ulosteista.

Luvan mukaan vesistöön saa päätyä 3,6 tonnia fosforia ja reilut 35 tonnia typpeä vuodessa. Määrät ovat laskennallisia kuormitusmääriä.

– Kasvatusmäärät lisääntyvät tämän hankkeen myötä valtavasti. Perämeren rannikko on nyt tyydyttävässä tilassa ja ulappa hyvässä tilassa, mutta on riski että tila tulee heikentymään, sanoo piirin aluepäällikkö Merja Ylönen.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä kirjolohen kasvatus pitäisi tehdä suljetuissa laitoksissa sisämaassa, Ylönen sanoo.

Valitukset hylännyt hallinto-oikeus katsoi, että kalankasvatuksella on vain vähäisiä vaikutuksia Natura-alueisiin.

Oikeuden mukaan yhtiö on esittänyt kalankasvatuksen erilaisista vaikutuksista vesialueeseen vaikutusarviot, joita on pidettävä luotettavina.

Lisäksi oikeus toteaa, että verkkoaltaiden sijoituspaikka soveltuu kasvatukseen hyvin ja siellä tuotantoa on mahdollista lisätä.

Valituksessa nousi esiin myös 2017 todettu kalojen IHN-virustapaus. Sitä havaittiin Iissä kahdessa kalojen talvisäilytyspaikassa ja tartunnan saaneet kalat hävitettiin. Tämä  aiheutti Laitakarin kasvattamohankkeen viivästymisen. Oikeuden mukaan kalatautitapaus ei anna aihetta muuttaa avin lupapäätöstä.

Laitakarin Kalan toimitusjohtaja Timo Karjalainen on tyytyväinen oikeuden ratkaisuun.

– Tämä on iso periaatteellinen päätös, koska kyse on isosta kasvattamosta merialueella. Se kertoo alan toimijoille, että mahdollisuuksia on.

Hänen mukaansa tarkoitus on aloitella kasvatustoimintaa pienemmässä mittakaavassa jo tänä kesänä kahdella verkkokassilla. Lupa sallii niitä enimmillään 12 kappaletta.

– Kalasta on nyt vähän uupelo. Syynä ovat kuuma viime kesä ja IHN-tapaukset, Karjalainen kertoo.

Hallinto-oikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.