Talous

Haukiputaan edustalle tulossa suuri ka­lan­kas­vat­ta­mo – jopa miljoona kiloa kirjolohta vuodessa

Perämerellä on tarkoitus kasvattaa kirjolohia. KUVA: Aimo Kajava
Talous 10.5.2017 11:00 | Päivitetty 10.5.2017 13:32
Anna Leinonen

Haukiputaan edustan merialueelle on tulossa suuri kalankasvattamo, jossa on mahdollista kasvattaa jopa miljoona kiloa kalaa vuodessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi luvan uudelle kalankasvattamolle keskiviikkona. Se on suurin Suomessa myönnetty yksittäinen kalankasvatuslupa.

Lupa myönnettiin Laitakarin Kala Oy:lle. Toimitusjohtaja Timo Karjalainen sanoo, että tarkoitus on kasvattaa kirjolohta.

Yrityksen tärkein yhteistyökumppani on oululainen kalajalosteita valmistava Hätälä Oy, jonne kalat on suurelta osin tarkoitus myydä.

Riittävän syvään veteen

Kalankasvattamo tulee merelle, noin 3,5 kilometrin päähän Isoniemestä ja viiden kilometrin päähän Martinniemen Laitakarin satamasta. Karjalainen sanoo, että paikan valintaan vaikuttivat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön linjaukset.

– Täytyy olla hyvä vesien tila ja yli 20 metriä vettä, että ravinteet häviävät vesimassaan, Karjalainen sanoo.

Haukiputaan edustalle suunnitellussa kalankasvattamossa käytetään vuonna 2016 lanseerattua Itämerirehua, jonka valmistuksessa on käytetty Itämeren silakkaa ja kilohailia. Uuden rehun vuoksi kalankasvatus ei tuo lisää ravinteita Itämereen.

– Rehun avulla on tarkoitus minimoidaan päästöjä, joita kalankasvatuksesta tulee. Laskennallisesti meidän fosforipäästö on miinusmerkkinen, Karjalainen toteaa.

Aluksi kalat on tarkoitus ruokkia merelle veneiden ja pienten automaattien avulla Tulevaisuudessa on mahdollista käyttää ruokinnassa automaattisesti toimivaa ruokintalauttaa.

– Sellaisia on jo käytössä maailmalla, kertoo Karjalainen.

Avin myöntämän luvan mukaan kalojen kasvatukseen saa Haukiputaan edustalla käyttää kuivarehua enintään 1 100 tuhatta kiloa vuodessa. 

Toimintaa Laitakarin satamaan

Maa-alueella kalankasvattamon toiminta sijoittuisi Laitakarin satama-alueelle.

Avin myöntämä lupa sallii merellä olevan kalankasvattamon lisäksi kalojen talvisäilytyksen verkko- ja maa-altaissa Laitakarin satamassa sekä veden johtamisen Perämerestä ja kalojen perkaamisen.

Karjalainen sanoo, että toiminnasta ei aiheutuisi melua eikä hajuhaittoja. Kaloja kuljettava auto kävisi satamassa kerran tai kaksi päivässä ja rehuauto muutaman kerran viikossa.

Kalankasvatus Haukiputaan edustalla aloitetaan keväällä 2018. Lupa on määräaikainen, ja se on voimassa vuoteen 2027 saakka.

– Työpaikkoja tulee reilu kymmenkunta sitten, kun laitos toimii täydellä teholla, Karjalainen kertoo.

Laitakarin Kala kasvattaa kirjolohta myös Kuivaniemen Vatungissa Iin kunnan alueella. Karjalainen sanoo, että Haukiputaan kasvattamon valmistelevia töitä tehdään Vatungissa jo tänä kesänä. Alkuvaiheessa myös kalojen perkaus on tarkoitus tehdä Vatungissa. Myöhemmin Laitakariin rakennetaan oma perkaamo.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi on WWF Suomen suosittelemien kalalajien listalla.

Juttua täydennetty 10.5. kello 12.56 ja 13.32.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (91)

Ainoa oikea tapa olisi purkaa nykyiset voimalaitokset ja antaa lohille mahdollisuus nousta jokiin kutemaan. Sähköä pystytään tuottamaan niin monella muullaki tapaa jo nykyaikana. Sodan jälkeen Suomi ja metsäyhtiöt tekivät korvaamattoman ja suuren vahingon padotessaan joet voimalaitoskäyttöön! Sitä on koitettu korvata kalaistutuksilla koska se on halvempi ratkaisu kuin myöntää virheet ja paikata tilanne. Nämä kasvattamo kirjolohet kun sairastuvat ja karkaavat meriin niin siinä on luonnonlohikin vaarassa. Tajuatteko te sen "viisaat keksijät"? Itämeri on todellakin saastunut jo aikoja sitten ja dioksiinipitoinen. Loppuu ainakin Hätälän kyllä Hätälän kalan ostaminen. Enkä kyllä osta norjalaista kassilohtakaan johon syötetään antibiootteja ym.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhanaikaista
Suljettu vesikierto tuollaisessa hommassa on jo keksitty ja pitäisi ottaa käyttöön kaikissa uusissa kasvattamoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On oltava erittäin tarkkana saasteiden suhteen.
Rehevöittymistä tulee seurata päivittäin viranomaisten toimesta ja julkistaa tulokset internetissä..
Epäilen vahvasti hankkeen aiheuttavan ympäristöongelmia.
Pitäis olla mm. saasteita keräävät pohjat kaikissa altaissa jn. jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, Itämeren fosforitase voi olla jopa negatiivinen, mutta kohdistettuna yhteen pisteeseen Oulun edustalla päästö on melkoinen. Fosforitase Oulun edustalla nousee rajusti, leväkasvit saavat valtavasti kasvuun ja kukintaan tarvittavia lannoitteita. Typpikin tulee laitoksen mukana. Kuinkahan laajalla alueella vaikutuksia ilmenee tuulten ja merivirtojen kuljettaessa ravinteita. Hmm...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Uuden rehun vuoksi kalankasvatus ei tuo lisää ravinteita Itämereen" Eikö kirjolohet käy ikinä kakalla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joudutaan tietysti käyttämään antibiootteja, jotka kuormittavat muuta vesieliöstöä. Kyllä ihminen on viisas ja insinööri kaikkein viisain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poistetaanko silakasta tehdystä rehusta dioksiidi?

Dioksiidipoistohan on käytössä Ahvenanmaalla ainakin yhdessä rehuvalmistamossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mahtavaa, täällähän on perusvalittajien lisäksi ihan merkittävästi kannustamista. Hieno homma, Suomi nousuun!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1. Rehun silakasta poistetaan myrkyt ja puhtautta valvotaan.
2. Kirjolohi ei voi vaarantaa luonnonkantoja niihin risteytymällä.
3. Veden rehevyystaso nousee hyvin, hyvin vähän.
4. Suomessa kasvatetussa kirjolohessa on terveellisempiä rasvoja kuin Norjan lohesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kasvatetussa lohessa on hyviä rasvoka vain mikäli lohi saa syödä sitä mitä se normaalisti syö. Ei rehua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kommenttiketjun ainoa kommentti, joka on täyttä asiaa. Onneksi yksi edes tietää, mistä puhuu!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1. Totta. Kemiönsaarella Salmonfarm Oy:n kalajauhotehdas tekee tätä dioksiinivapaata kalajauhoa.
2. Totta. Lisäksi kasvatettavat kirjolohet ovat täysnaarasparvia, joten kumppanin löytäminen voi tuottaa haasteita. Ja vaikka kumppani löytyisi kirjolohenpoikaset eivät selviä Suomen talvesta.
3. Totta. Kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnepäästöistä on noin 1%. Esim. maatalouden osuus on pitkästi yli 50%.
4. Joo ja ei. Joka tapauksessa kirjolohi sisältää runsaasti terveellisiä rasvoja. Tänä päivänä rehun rasvat ovat pitkälti sekä kasvi- että kalanrasvoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kohta 2:
Eihän tässä risteytyksen kanssa ole mitään tekemistä luonnonlohen vaaratamisen kanssa vaan taudeilla joita helposti noihin pullalohiin tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä ruoka-aine on lisäaineetonta? En usko että mikään. Uskallan kyllä syödä kalaa pari-kolme kertaa viikossa ja nimenomaan kotimaista kirjolohta. Se on hyvää. :-) :-) :-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaksituhattaluvun huipputekniikkaa suomessa,kaikki jätteet vesistöön.Insinööritekniikka huippuluokkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (91)

Uutisvirta

20:54
Suomi hakee EU:lta tukea viidelle ratahankkeelle – päätökset luvassa ensi kesänä
20:47
Mirja Vehkaperä hyppää innoissaan liikkuvaan junaan Oulun kaupungihallituksen puheenjohtajaksi – "Oulun päätöksentekoon pitää saada entinen Oulu-henki takaisin" Tilaajille
20:46
Keskustan kunnallisjärjestö esittää yksimielisesti Mirja Vehkaperää Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi
20:19
Tällainen on venäläinen lumensyöjä – katso video monsteriveturista
20:03
Kärppien lahjakas puolustaja Aino Karppinen pelasi nuoruutensa poikien joukkueissa ja käy yhä poikajunioreiden treeneissä: "Tykkään, kun saa taklia, eikä tarvi väistellä ketään" Tilaajille
20:03
Odotukset korkealla Kärppien leirissä pudotuspelien alkaessa – "Mahdollisuudet mennä ihan päätyyn asti"
18:53
Suuta ei hoideta tarpeeksi – hammaslääkäriin pitäisi mennä kahden vuoden välein eikä kuin kampaajalle "tarvittaessa" Tilaajille
45
Nyt se on tutkittu – moni pitää vihreään kuluttamiseen kannustamista vastenmielisenä tuputtamisena
40
Karjasilta on kaikesta huolimatta vielä yksi maamme yhtenäisemmistä jälleenrakennusalueista – joitain käsittämättömiä kötöstyksiä löytyy Lukijalta
29
Lehto Group aloittaa yt-neuvottelut, yhtiön koko vuoden tulos reilusti tappiolla – neuvottelujen piirissä 400 ihmistä, yli sadan työt vaakalaudalla
28
Kärpät säilytti sarjataulukon piikkipaikkansa nihkeähköllä voitolla sarjajumbosta – Sportin Dufva: ”Paras tänään näkemäni maalintekijä oli Hannu Hilli Oulun Värisilmästä”
26
Keskustan puheenjohtaja Kulmuni Mikko Kärnän seksiviesteistä: "Kaikille sattuu välillä myös tyhmyyksiä"
25
Uudet liikennemerkit tulevat Suomen teille – keltainen viiva vaihtuu valkoiseen
21
Oulun joukkoliikenteen lippuja voi pian ostaa automaateista seitsemästä eri paikasta – Lentokentälle tulossa kaivattu yhden bussimatkan ostomahdollisuus

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi aamusta alkaen Etelä-Lapissa lumipyryn vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Keski-Lapissa ja Pohjois-Lapissa lumi- tai räntäsateen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi Perussuomalaisia pelätään?

190 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

600 000 EUROA AUTOIHIN

On kuulemma opposition kestävät. Eivät pääse kyytiin. Lue lisää...
Kyllä kestää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image