Talous

Haukiputaan edustalle tulossa suuri ka­lan­kas­vat­ta­mo – jopa miljoona kiloa kirjolohta vuodessa

Perämerellä on tarkoitus kasvattaa kirjolohia. KUVA: Aimo Kajava
Talous 10.5.2017 11:00 | Päivitetty 10.5.2017 13:32
Anna Leinonen

Haukiputaan edustan merialueelle on tulossa suuri kalankasvattamo, jossa on mahdollista kasvattaa jopa miljoona kiloa kalaa vuodessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi luvan uudelle kalankasvattamolle keskiviikkona. Se on suurin Suomessa myönnetty yksittäinen kalankasvatuslupa.

Lupa myönnettiin Laitakarin Kala Oy:lle. Toimitusjohtaja Timo Karjalainen sanoo, että tarkoitus on kasvattaa kirjolohta.

Yrityksen tärkein yhteistyökumppani on oululainen kalajalosteita valmistava Hätälä Oy, jonne kalat on suurelta osin tarkoitus myydä.

Riittävän syvään veteen

Kalankasvattamo tulee merelle, noin 3,5 kilometrin päähän Isoniemestä ja viiden kilometrin päähän Martinniemen Laitakarin satamasta. Karjalainen sanoo, että paikan valintaan vaikuttivat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön linjaukset.

– Täytyy olla hyvä vesien tila ja yli 20 metriä vettä, että ravinteet häviävät vesimassaan, Karjalainen sanoo.

Haukiputaan edustalle suunnitellussa kalankasvattamossa käytetään vuonna 2016 lanseerattua Itämerirehua, jonka valmistuksessa on käytetty Itämeren silakkaa ja kilohailia. Uuden rehun vuoksi kalankasvatus ei tuo lisää ravinteita Itämereen.

– Rehun avulla on tarkoitus minimoidaan päästöjä, joita kalankasvatuksesta tulee. Laskennallisesti meidän fosforipäästö on miinusmerkkinen, Karjalainen toteaa.

Aluksi kalat on tarkoitus ruokkia merelle veneiden ja pienten automaattien avulla Tulevaisuudessa on mahdollista käyttää ruokinnassa automaattisesti toimivaa ruokintalauttaa.

– Sellaisia on jo käytössä maailmalla, kertoo Karjalainen.

Avin myöntämän luvan mukaan kalojen kasvatukseen saa Haukiputaan edustalla käyttää kuivarehua enintään 1 100 tuhatta kiloa vuodessa. 

Toimintaa Laitakarin satamaan

Maa-alueella kalankasvattamon toiminta sijoittuisi Laitakarin satama-alueelle.

Avin myöntämä lupa sallii merellä olevan kalankasvattamon lisäksi kalojen talvisäilytyksen verkko- ja maa-altaissa Laitakarin satamassa sekä veden johtamisen Perämerestä ja kalojen perkaamisen.

Karjalainen sanoo, että toiminnasta ei aiheutuisi melua eikä hajuhaittoja. Kaloja kuljettava auto kävisi satamassa kerran tai kaksi päivässä ja rehuauto muutaman kerran viikossa.

Kalankasvatus Haukiputaan edustalla aloitetaan keväällä 2018. Lupa on määräaikainen, ja se on voimassa vuoteen 2027 saakka.

– Työpaikkoja tulee reilu kymmenkunta sitten, kun laitos toimii täydellä teholla, Karjalainen kertoo.

Laitakarin Kala kasvattaa kirjolohta myös Kuivaniemen Vatungissa Iin kunnan alueella. Karjalainen sanoo, että Haukiputaan kasvattamon valmistelevia töitä tehdään Vatungissa jo tänä kesänä. Alkuvaiheessa myös kalojen perkaus on tarkoitus tehdä Vatungissa. Myöhemmin Laitakariin rakennetaan oma perkaamo.

Suomalainen kasvatettu kirjolohi on WWF Suomen suosittelemien kalalajien listalla.

Juttua täydennetty 10.5. kello 12.56 ja 13.32.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (91)

Ainoa oikea tapa olisi purkaa nykyiset voimalaitokset ja antaa lohille mahdollisuus nousta jokiin kutemaan. Sähköä pystytään tuottamaan niin monella muullaki tapaa jo nykyaikana. Sodan jälkeen Suomi ja metsäyhtiöt tekivät korvaamattoman ja suuren vahingon padotessaan joet voimalaitoskäyttöön! Sitä on koitettu korvata kalaistutuksilla koska se on halvempi ratkaisu kuin myöntää virheet ja paikata tilanne. Nämä kasvattamo kirjolohet kun sairastuvat ja karkaavat meriin niin siinä on luonnonlohikin vaarassa. Tajuatteko te sen "viisaat keksijät"? Itämeri on todellakin saastunut jo aikoja sitten ja dioksiinipitoinen. Loppuu ainakin Hätälän kyllä Hätälän kalan ostaminen. Enkä kyllä osta norjalaista kassilohtakaan johon syötetään antibiootteja ym.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhanaikaista
Suljettu vesikierto tuollaisessa hommassa on jo keksitty ja pitäisi ottaa käyttöön kaikissa uusissa kasvattamoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On oltava erittäin tarkkana saasteiden suhteen.
Rehevöittymistä tulee seurata päivittäin viranomaisten toimesta ja julkistaa tulokset internetissä..
Epäilen vahvasti hankkeen aiheuttavan ympäristöongelmia.
Pitäis olla mm. saasteita keräävät pohjat kaikissa altaissa jn. jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, Itämeren fosforitase voi olla jopa negatiivinen, mutta kohdistettuna yhteen pisteeseen Oulun edustalla päästö on melkoinen. Fosforitase Oulun edustalla nousee rajusti, leväkasvit saavat valtavasti kasvuun ja kukintaan tarvittavia lannoitteita. Typpikin tulee laitoksen mukana. Kuinkahan laajalla alueella vaikutuksia ilmenee tuulten ja merivirtojen kuljettaessa ravinteita. Hmm...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Uuden rehun vuoksi kalankasvatus ei tuo lisää ravinteita Itämereen" Eikö kirjolohet käy ikinä kakalla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joudutaan tietysti käyttämään antibiootteja, jotka kuormittavat muuta vesieliöstöä. Kyllä ihminen on viisas ja insinööri kaikkein viisain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poistetaanko silakasta tehdystä rehusta dioksiidi?

Dioksiidipoistohan on käytössä Ahvenanmaalla ainakin yhdessä rehuvalmistamossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mahtavaa, täällähän on perusvalittajien lisäksi ihan merkittävästi kannustamista. Hieno homma, Suomi nousuun!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1. Rehun silakasta poistetaan myrkyt ja puhtautta valvotaan.
2. Kirjolohi ei voi vaarantaa luonnonkantoja niihin risteytymällä.
3. Veden rehevyystaso nousee hyvin, hyvin vähän.
4. Suomessa kasvatetussa kirjolohessa on terveellisempiä rasvoja kuin Norjan lohesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kasvatetussa lohessa on hyviä rasvoka vain mikäli lohi saa syödä sitä mitä se normaalisti syö. Ei rehua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kommenttiketjun ainoa kommentti, joka on täyttä asiaa. Onneksi yksi edes tietää, mistä puhuu!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1. Totta. Kemiönsaarella Salmonfarm Oy:n kalajauhotehdas tekee tätä dioksiinivapaata kalajauhoa.
2. Totta. Lisäksi kasvatettavat kirjolohet ovat täysnaarasparvia, joten kumppanin löytäminen voi tuottaa haasteita. Ja vaikka kumppani löytyisi kirjolohenpoikaset eivät selviä Suomen talvesta.
3. Totta. Kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnepäästöistä on noin 1%. Esim. maatalouden osuus on pitkästi yli 50%.
4. Joo ja ei. Joka tapauksessa kirjolohi sisältää runsaasti terveellisiä rasvoja. Tänä päivänä rehun rasvat ovat pitkälti sekä kasvi- että kalanrasvoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kohta 2:
Eihän tässä risteytyksen kanssa ole mitään tekemistä luonnonlohen vaaratamisen kanssa vaan taudeilla joita helposti noihin pullalohiin tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä ruoka-aine on lisäaineetonta? En usko että mikään. Uskallan kyllä syödä kalaa pari-kolme kertaa viikossa ja nimenomaan kotimaista kirjolohta. Se on hyvää. :-) :-) :-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaksituhattaluvun huipputekniikkaa suomessa,kaikki jätteet vesistöön.Insinööritekniikka huippuluokkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (91)

Uutisvirta

16.9.
Kolme erää isojen poikien kovaa koulua – Venäjä otti vaivattoman voiton Suomesta EM-lentopallossa Tilaajille
16.9.
Kärpät teki tärkeän kiinnityksen – Justus Annuselle kahden vuoden jatkopahvi
16.9.
Yritystukien karsimista valmistellut työryhmä sai raporttinsa valmiiksi maanantaina – julkistuksesta ei vielä tietoa
16.9.
Selvitysmies hävittäisi Sipilän hallituksen luoman Valtion kehitysyhtiö Vaken – Kahden miljardin pääoma palautettaisiin valtiolle
16.9.
Yle: Ugandassa kuolleen suomalaisliikemiehen tapauksessa nostettu murhasyytteet – matkusti Suvi Lindénin seurassa, markkinoi Patrian tuotteita
16.9.
Tervahovintien ratasillan uusiminen Oulun Toppilassa katkaisi rataliikenteen – kolmen vuorokauden tiukka puristus
16.9.
Parempi taksitolpalla kuin eläkepäivillä joutilaana – lomakassan kartuttaminen kannusti 73-vuotiasta Matti Särkelää palaamaan autonrattiin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

168 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vain elämää — pöydässä hytkyjät

Tykkään älyttömästi. Ja moni muu, koita kestää. Etkä mitään voi. Lue lisää...
TYMPÄSEEKÖ?

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

17.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image