Viime vuosina Suomeen on yritetty ajaa muutaman kasvukeskuksen mallia, jossa ihmiset ja taloudellinen toiminta keskittyvät isoimpiin kaupunkeihin.
Tämä tie on väärä. Keskittämisen sijaan Suomesta on tehtävä hajauttamisen mallimaa, jossa taloudellinen toiminta, palvelut ja päätöksenteko hajautetaan maan eri osiin. Vain tällä tavoin koko Suomen voimavarat saadaan käyttöön.
Hajautettuun yhteiskuntaan sopii erinomaisesti biotalous, jossa puusta ja muista uusiutuvista raaka-aineista valmistetaan kaikkea taloista tekstiileihin. Toisaalta nykyteknologia mahdollistaa uusiutuvan energian tuottamisen hajautetusti useista eri lähteistä.
Yhdessä biotalous, lähienergia ja lähiruoka parantavat Suomen huoltovarmuutta ja luovat taloudellista toimeliaisuutta koko maahan. Rahat jäävät paikallisille toimijoille, eivätkä valu kansainvälisille suuryhtiöille.
Hieno visio biotaloudesta ei toteudu, jos maaseudun asukkailta viedään kaikki palvelut, asumisen ja elämisen mahdollisuudet. Nykytekniikan avulla palveluita on mahdollista viedä entistä halvemmalla myös harvaanasutuille seuduille.
Nopeat, valokuituun perustuvat tietoliikenneyhteydet tuovat uudenlaiset etäpalvelut niin sosiaalitoimeen kuin terveydenhoitoonkin. Opetuksen jakaminen verkon kautta eri oppilaitosten välillä mahdollistaa laajan koulutustarjonnan pienissäkin kouluissa.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa päätöksentekoa ei voida keskittää pääkaupunkiin, vaan se on hajautettava alueille. Tämä tarkoittaa vahvaa maakuntahallintoa, itsenäisiä kuntia ja kaupunkeja sekä aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, joiden asukkailla on aito mahdollisuus oman alueensa kehittämiseen.
Hajauttamalla talous, palvelut ja päätöksenteko voidaan rakentaa entistä kestävämpi Suomi, joka selviää niistä haasteista, joita tulevaisuus tuo tullessaan.
Matti Leiviskä
FL, historian tohtorikoulutettava
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Pyhäntä
