Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Hai­tal­li­ses­ta vie­ras­la­jis­ta saattaa syntyä bio­kaa­sua tai lan­noi­tet­ta: "Toi­veis­sa on, että ve­si­ru­ton hyö­dyn­tä­mi­ses­tä saa­tai­siin luotua elin­kei­no­toi­min­taa"

Kanadanvesirutto on haitallinen vesistöissä kasvava vieraslaji. Hankkessa arvioidaan vesiruton hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannuksessa, lannoituksessa ja biokaasutuotannossa.

Vesirutto lasketaan haitallisiin vieraslajeihin.
Vesirutto lasketaan haitallisiin vieraslajeihin.
Kuva: Ulla Ingalsuo

Haitallisesta vesirutosta saattaa olla hyötyä biokaasulaitoksille. Vesirutto nimittäin näyttäisi soveltuvan erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitosten mädätysprosessiin, todetaan Suomen ympäristökeskus Syken tiedotteessa

Syke, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia tapoja paitsi poistaa vesiruttoa vesistöistä kestävällä tavalla myös hyödyntää sitä.

– Vesiruton ravinteet ja energia talteen- hankkeessa halutaan löytää taloudellisesti kannattava tapa hyödyntää vedestä nostettua vesiruttoa. Toiveissa on, että kasvin hyödyntämisestä saataisiin luotua elinkeinotoimintaa, projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela Suomen ympäristökeskuksesta kertoo tiedotteessa.

Kanadanvesirutto on haitallinen vesistöissä kasvava vieraslaji, joka on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa.

Hankkessa etsitään sopivia tekniikoita vesiruttomassan käsittelyyn sekä arvioidaan hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannuksessa, lannoituksessa ja biokaasutuotannossa. 

Lisäksi selvitetään laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehitetään menetelmiä mahdollisten haittojen minimoimiseksi.

Hankkeessa selvitetään järvestä nostetun vesiruttomassan esikäsittelyä ja säilöntää eri tavoin. Lisäksi arvioidaan, mikä on vesiruton ominaisuuksien säilymisen kannalta paras varastointitapa. Vesiruton potentiaali biokaasutuotannossa selvitetään sekä laboratoriossa että maatilakokoluokan biokaasutuskokeissa.

Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto/ Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, Koneyrittäjienliitto ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Vesiruttua korjataan laajamittaisesti vesitöstä kesällä 2019 ja 2020 Kuusamon Vuotunki-järvellä, jonka vesirutto on pahoin vallannut. 

Vesirutto voi tukahduttaa järven

Vesirutto voi muodostaa koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä paljon.

Massakasvustot aiheuttavat vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle.

Vesirutto leviää helposti uusille kasvualueille pienistäkin kasvin palasista. Leviämisen hillitsemiseksi virkistyskäyttäjien on tärkeä muistaa puhdistaa välineensä siirtyessään vesistöstä toiseen.

Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua ja aiheuttaen järvien rehevöitymistä.

Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa.