Ulkoministeri Pekka Haaviston kuuleminen al Holin leirin suomalaisten kotiutusjupakassa perustuslakivaliokunnassa venyi ennakoitua pidemmäksi, yli kahden tunnin mittaiseksi. Haavisto itse oli vaitonainen eduskunnassa. Konsulipäällikkö Pasi Tuominenkaan ei halunnut sanoa mitään asiasta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta jatkoi tänä aamuna ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimien laillisuuden tutkintaa al Holin leirin suomalaisten kotiutusjupakassa. Ensimmäisenä valiokunnan kuultava oli ministeri Haavisto, joka viipyi valiokunnan kuultava yli kaksi tuntia. Haavisto oli eduskunnassa varsin vähäpuheinen, kommentteja medialle ei herunut ennen eikä jälkeen kokouksen. Haaviston mukaan perustuslakivaliokunta on päättänyt, että hän ei saa kommentoida mitään valiokunnassa puhuttua.
Toisena kuultava perustuslakivaliokunnassa oli ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen. Hänen kuulemisensa piti alkaa kello kymmenen, mutta Tuominen saapui paikalle vasta kello 11, kun Haaviston kuuleminen valiokunnassa venyi.
– En kommentoi mitenkään, Tuominen totesi odottaessaan valiokunnan huoneeseen pääsyä.
Haaviston on kerrottu pyrkineen painostamaan Tuomista noutamaan al-Holin leirin lapset Suomeen konsulikyydillä. Kun Tuominen ei ollut suostunut laittomaksi kokemaansa toimenpiteeseen, Haavisto syrjäytti hänet osin tehtävistään.
Tuomisen on kerrottu kuitenkin jatkavan konsulipäällikkönä, mutta Tuomisen tehtäviin ei kuulu Syyrian al-Holin leiriin liittyvien asioiden hoito, vaan niitä hoitaa erityisedustaja.
Koko päivä aikaa
– Käsittelemme tätä muistutuksen pohjalta, korosti perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ennen kokouksen alkua.
Muistutuksen ovat tehneet kymmenen opposition kansanedustajaa. Ojala-Niemelän mukaan valiokunnalla ei ole kiirettä mihinkään, käytettävissä on koko päivä. Asian käsittelyä Ojala-Niemelä piti poikkeuksellisena, mitään peruskauraa se ei valiokunnalle ole.
Tänään saatavat lausunnot menevät yhdeksän valitun asiantuntijan käsittelyyn. He ovat kolme rikosoikeuden, kolme prosessioikeuden ja kolme valtiosääntöoikeuden asiantuntijaa.
– He saavat syynättäväkseen nämä paperit. Asiakirjojen julkisuus, onko tarvetta salata jotakin selviää kokouksessa. Ojala-Niemelä sanoi.
Päätetäänkö esitutkinnasta?
Valtakunnansyyttäjän ja perustuslakivaliokunnan on perusteltua tehdä ministerivastuuasiassa tiivistä yhteistyötä. Siksi valiokunnan kuultavaksi tiistaina on kutsuttu myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Perustuslakivaliokunta voi pyytää valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimiin esitutkinnan suorittamiseksi. Tällöin pitää olla aihetta epäillä, että asiassa on tapahtunut rikos.
Esitutkintapyyntö on mahdollista tehdä joko tiistaina Haaviston ja Tuomisen kuulemisen jälkeen tai sen jälkeen, kun valiokunta on myöhemmin kuullut valtiosääntöoikeuden, rikosoikeuden sekä hallinto- ja virkamiesoikeuden asiantuntijoita.
Perustuslakivaliokunta voi itsekin jatkaa tutkintaa, vaikka sen tutkinnassa ei päästä niin yksityiskohtaiselle tasolle kuin poliisitutkinnassa.
Työnjaosta sovittu oikeuskanslerin kanssa
Joulukuussa perustuslakivaliokunta kuuli oikeuskansleri Tuomas Pöystiä keskinäisestä työnjaosta. Haavistosta on tehty hänelle kanteluja, mutta oikeuskansleri ei tutki samoja asioita kuin perustuslakivaliokunta.
Haaviston toimia perustuslakivaliokunnassa tutkitaan opposition kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella. Sen on allekirjoittanut viisi perussuomalaisten, neljä kokoomuksen ja yksi kristillisdemokraattien kansanedustaja.
He pyysivät tutkimaan, onko Haavisto painostanut viranhaltijoita tekemään lainvastaisia päätöksiä.
Lisäksi he haluavat selvitettävän, onko Haavisto menetellyt lainmukaisesti al-Holin erityisedustajan nimittämisessä ja konsulipäällikön tehtävien muuttamisessa sekä jättäessään asian tuomatta valtioneuvoston yleisistuntoon. Valtioneuvosto päätti lasten kotiuttamisesta vasta joulukuussa, minkä jälkeen kaksi orpolasta tuotiin leiriltä Suomeen.
Haavisto sai toiminnastaan eduskunnan luottamuslauseen välikysymysäänestyksessä joulun alla. Se koskee poliittista luottamusta.
Muistutus koskee Haaviston toiminnan juridista selvittämistä. Hän on itse aiemmin todennut ulkoministeriön virkamiesjohdon sanoneen, että kaikki on tapahtunut lain ja pykälien mukaan.
Kaksi aiempaa tapausta kohdistui pääministeriin
Aiemmin 2000-luvulla perustuslakivaliokunta on käsitellyt ministerivastuuasiana kahden entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) virkatoimien laillisuutta.
Vanhasen tapauksessa suoritettiin esitutkinta. Perustuslakivaliokunta totesi hänen rikkoneen tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan, kun hän pääministerinä oli osallistunut raha-avustusten jakamiseen Nuorisosäätiölle, jolta oli saanut vaalitukea. Kyse ei kuitenkaan ollut törkeästä huolimattomuudesta, minkä takia syytettä valtakunnanoikeudessa ei nostettu.
Kataisen tapauksessa perustuslakivaliokunta päätti ilman esitutkintaa, ettei ollut syytä epäillä hänen menetelleen lainvastaisesti, kun Pekka Himasen yhtiöltä hankittiin kilpailuttamatta 700 000 euron hintainen tulevaisuusselvitys.
Ministerivastuuasia
Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:
1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;
2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä
3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.
Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
Syytteen nostamisesta päättää eduskunta.
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Syyte käsitellään valtakunnanoikeudessa.
Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.