Haa­pa­ve­den pieni hir­ven­va­sa ko­tiu­tuu Ranuan eläin­puis­toon – vasa onkin poika

Haapavedellä yksinään harhailemasta löytynyt pieni hirvenvasa pääsi maanantaina ennen puolta päivää uuteen kotiinsa Ranuan Eläinpuistoon.

Emostaan eksynyt vasa on saanut kodin Ranuan Eläinpuistosta.
Emostaan eksynyt vasa on saanut kodin Ranuan Eläinpuistosta.
Kuva: Ranuan Eläinpuisto

Haapavedellä yksinään harhailemasta löytynyt pieni hirvenvasa pääsi maanantaina ennen puolta päivää uuteen kotiinsa Ranuan Eläinpuistoon.

Vasan kotinsa läheltä huostaan ottanut Ka­ro­lii­na Tör­mä­leh­to kuskasi eläinlapsen Haapavedeltä Ranualle far­ma­ri­au­toon sijoitetussa kuljetuslaa­ti­kos­sa.

– Vasa oli hyvin virkeän oloinen matkan jälkeen ja söi heti maitoannoksen, kertoo eläintenhoitajien tiimivastaava Miia Varanka Ranuan Eläinpuistosta.

Varanka arvioi, että emästään eksynyt vasa on noin viikon ikäinen – ja lisäksi poika. Vasaa luultiin ensin naaraspuoliseksi.

– Tämä ei aiheuta kuitenkaan mitään muutoksia vasan tulevaisuuden suhteen. Se voi jäädä eläinpuistoon.

Varanka kommentoi, että Ranuan Eläinpuistoon otetaan toki myös urospuolisia eläimiä.

Vasa ei ollut Ranuan eläinhoitajien mielestä kuihtunut ja nälkiintynyt. Se painoi noin kymmenen kiloa. Vasalla on kuitenkin kova työ kasvaa, sillä uroshirvi voi olla  täysikasvuisena jopa 600-kiloinen.

Toistaiseksi ilman nimeä oleva vasa sijoitettiin hoitotilaan eläintenhoitajien omien tilojen läheisyyteen. Se syö tässä vaiheessa kuusi kertaa vuorokaudessa tuttipullosta. 

– Pariviikkoisena vasalle ryhdytään antamaan kiinteää ruokaa kuten kuivaheinää ja kuivattuja lehtikerppuja. Lisäksi ruoho alkaa myös kasvaa aidan sisällä.

Vasaa ei pääse heti katsomaan

Pieni vasa tarvitsee kasvurauhaa, minkä vuoksi se ei ole yleisön nähtävillä ennen kuin ensi syksynä.

Miia Varanka arvioi, että vasa siirretään silloin lähemmäksi eläinpuiston muita hirviä, kolmea naarasta. Vasa pääsee tekemään tuttavuutta lajitovereiden kanssa ensin aidan läpi. Jos se hyväksytään laumaan, se pääsee samaan aitaukseen.

Vasaa ei voida kotiuttaa luontoon, sillä se leimautuu liikaa ihmiseen. Sitä kun joudutaan syöttämään tuttipullosta.

– Jos hirvi ei pelkää ihmistä, se voi olla vaarallinen eläin esimerkiksi kiima-aikana. Tällöin hirvi saattaisi olla ihmisellekin uhkatekijä luonnossa.

Varanka selittää, että orvoksi jääneitä hirven, metsäkauriin ja valkohäntäkauriin vasoja on ennenkin hoidettu Ranuan Eläinpuistossa. Vasoja ei tule välttämättä hoitoon joka vuosi, mutta joskus niitä on tullut useitakin samana vuonna.  

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä