Vähäiselläkin määrällä luonnonlunta on piristävä vaikutus. Kun ampumahiihtäjä Tero Seppälä lähtee kiertämään Oloksella tykkilumesta tehtyä viiden kilometrin lenkkiä, taivaalta leijaillut kevyt valkoinen peite peittää alleen syksyn synkkyyden.
Lumi ei toki ole ainoa asia, joka saa urheilijan suupielet ylöspäin. Pitkä harjoituskausi on viittä vaille takana.
Kohta on taas aika päästä poimimaan hedelmiä, joita kesän aikana on kypsytelty.
Haapajärven kasvatti on taas harjoitellut maajoukkueryhmän ulkopuolella omaan tahtiinsa. Seppälällä ei ole karsintavelvoitetta maailmancupiin, joten hän saa keskittyä rauhassa tuleviin koitoksiin.
– Täällä on mukava nähdä myös tuttuja maastohiihtäjiä. Heitä ei tule nähtyä talven aikana, koska kilpailukalenterimme ovat niin erilaiset, Seppälä kertoo puhelimitse Muoniosta.
Oloksen laduilla sivakoi kotimaisten kärkinimien lisäksi paljon ruotsalaisia ja norjalaisia, joista jokainen ei suinkaan ole maajoukkueurheilija.
– Iivo (Niskanen) sanoi eräänä päivänä, että kaikki haluavat yrittää roikkua hänen peesissään.