"H-mer­kin­tä on kes­kei­nen syy, miksen ole hoi­va-alal­la" – Kaksi huu­mei­den käyt­tä­jää kertoo, kuinka käyt­tö­ri­kos on vai­kut­ta­nut heidän elä­mään­sä

– Myöhemmin ryhdyin käyttämään kavereiden kanssa. Siinä löytyi uusi maailma, ja huomasin, että se ei tarkoittanutkaan siirtymistä koviin huumeisiin, Timo sanoo.

Hän viittaa porttiteoriaan, jonka mukaan kannabiksen kokeileminen johtaa kovempiin huumeisiin ja huumeongelmaan.

Nyt Timo käyttää kannabista lähes päivittäin.

– Päihteet eivät ole mulle ratkaisu tai apukeino saadakseni jotain, vaan tietoinen valinta kuluttaa aikaa, Timo sanoo.

Pena, 32, tutustui kannabikseen ystävien ja työkavereiden kautta parikymppisenä. Ensimmäisten kertojen takana oli kokeilunhalua, mutta myös traumaattisia kokemuksia.

– Taustalla on koulukiusaamista ja lapsesta asti vaivanneita pitkäaikaissairauksia, kuten diabetes, keliakia ja rasitusastma, kertoo Pena.

Timo sai ensimmäisen tuomion huumausaineen käyttörikoksesta 18-vuotiaana, Pena 24-vuotiaana. Molempien elämään merkinnät ovat vaikuttaneet ratkaisevasti: Timo ei saanut haluamansa opiskelupaikkaa, Pena menetti hyvän työpaikkansa.

Nykyään Pena työskentelee perheyrityksessä rakennusalalla. Timo puolestaan on työtön.

Timo kärähti musiikkifestareilla, Pena matkalla niille

Timon huumeiden käyttö paljastui Provinssirockissa.

– Olin polttanut ennen sinne menoa. Nukuin teltassa, jossa muut käyttivät kannabista, ja heräsin yöllä siihen, että siviilipoliisit tulivat tekemään tarkastusta. Jäin kiinni poliisin pikatesterillä ja sen jälkeen verikokeissa, Timo kertoo.

Timo opiskeli ammatillisessa oppilaitoksessa. Hänet kutsuttiin terveydenhoitajan luokse ja pyydettiin osallistumaan huumetesteihin. Timon mukaan joku opiskelijoista oli kertonut hänen käyttävän kannabista.

– Olin silloin ollut kolme kuukautta polttamatta, mutta testit olivat silti positiiviset. Ei mua varsinaisesti sen takia erotettu, mutta ei annettu osallistua opetukseen, ja sitten erotettiin poissaolojen takia, Timo kertoo.

Ammatillista koulutusta koskevan lain mukaan opiskelijalta voidaan pidättää oikeus opiskeluun, jos tämä kieltäytyy terveydentilan todentamiseksi suoritettavasta tarkastuksesta tai kieltäytyy esittämästä rikosrekisteriotetta.

Ehdoksi opintojen jatkamiselle annettiin vuoden määräaikainen erottaminen. Sinä aikana Timon olisi tullut suorittaa säännölliset huumetestit. Hän koki tämän kohtuuttomaksi.

Myöhemmin Timo haki opiskelemaan hierojaksi. Pääsykokeissa kaikki sujui hänen mielestään hyvin, kunnes huumausainemerkintä tuli puheeksi.

– Ei ollut kuulemma asiaa sille alalle, ainakaan valtion järjestämään koulutukseen. Olisin ollut valmis testeihin ja todistamaan nuhteettomuuteni, mutta se ei ollut vaihtoehto, Timo sanoo.

– H-merkintä on keskeinen syy, miksen ole hoiva-alalla. Jos ei hierontaa, niin jotain muuta olisin opiskellut.

Pena sai käyttörikosmerkinnän vuonna 2011 ollessaan matkalla musiikkifestivaaleille. Poliisi pysäytti auton, jonka kyydissä Pena oli.

– Hallustani löytyi neljä LSD-lappua, jotka poliisi takavarikoi, ja sain 800 euroa sakkoja.

Pena työllistyi myöhemmin vuokrafirman kautta it-alan yritykseen, jossa hän ehti työskennellä kaksi vuotta asiakaspalvelussa.

– Meitä alettiin kouluttaa vakuutusyhtiölle, joka tuli asiakkaaksi. Firma lähetti vakuutusyhtiölle listan työntekijöistä, joita heille oli ajateltu, ja vakuutusyhtiö teetti turvallisuusselvitykset, Pena kertoo.

Työnantajalle ilmoitettiin, että Pena ei läpäissyt selvitystä. Hänet kutsuttiin managerin ja esimiehen puhutteluun, jossa hän kertoi kolmen vuoden takaisesta käyttörikosmerkinnästään.

– Ylempi esimies oli järkyttynyt ja paheksuva, mutta manageri oli pahoillaan, että joutui luopumaan hyvästä työntekijästä. Työsuhde purettiin, mutta h-merkinnästä ei kirjoitettu mainintaa mihinkään. Virallisesti mut irtisanottiin yt-neuvottelujen vuoksi.

"Käytöstä rankaiseminen luo stigmaa ja leimaa ihmistä"

Käyttörikos on huumausainerikoksista lievin. Käyttörikoksesta on kyse, jos henkilö käyttää, pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Käyttörikoksesta voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi viime keväänä puoltavansa huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Sen mukaan käyttöön tulisi puuttua ennemmin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla.

– Käytöstä rankaiseminen voi tuottaa satunnaiselle kokeilijalle kohtuuttomia seurauksia. Huumausainerikosmerkintä sulkee koulutusväyliä ja voi haitata työn saantia, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partasen mukaan kannabista käytetään usein ahdistuneisuuteen, univaikeuksiin ja rentoutumiseen. Osa kokee saavansa siitä kivunlievitystä.

– Käytön taustalla voi olla kokeilunhaluisuutta, josta osa liittyy biletyskulttuuriin. Stimulanttityyppisiä huumeita, kuten amfetamiinia ja kokaiinia, voidaan käyttää piristeinä, jotta jaksetaan työssä, Partanen kertoo.

Työttömyys tai kyvyttömyys löytää mieluisaa työtä voivat liittää henkilön tiiviimmin käyttöpiireihin ja kasvattaa riskiä, että päihteistä tulee elämäntapa. Tällöin liikutaan Hakkaraisen mukaan vaarallisilla vesillä.

– Käytöstä rankaiseminen luo stigmaa ja leimaa ihmisiä. Paitsi että on huumeiden käyttäjä, on myös rikollinen. Se ei edistä hoitoon hakeutumista ja voi hankaloittaa puuttumista, Hakkarainen sanoo.

Kannabis voi näkyä elimistössä kauan

Timon tuorein käyttörikosmerkintä on saatu vuoden sisällä.

– Olin edellisenä päivänä käyttänyt kannabista. Jäin autoa ajaessa poliisin ratsiaan.

Timo tuomittiin käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta. Maksettavaksi tuli kuutisensataa euroa: sakot, rikosuhrimaksu ja terveyskeskusmaksu verikokeista sekä kolmen kuukauden ajokielto.

– Ajokielto on jo ohi, mutta mietityttää, montako välipäivää täytyy pitää, että uskaltaa hypätä rattiin. Vai onko sillä edes merkitystä, Timo pohtii.

Kannabiksen vaikuttava aine THC poistuu elimistöstä muutamissa tunneissa, mutta sen aineenvaihduntatuotteet voivat näkyä käyttötottumuksista riippuen jopa useita viikkoja. Päihdyttävä vaikutus lakkaa 4–8 tunnissa.

– On ymmärrettävää, että halutaan pysyä nollalinjalla, mutta sitten sen pitäisi olla samoin muidenkin päihteiden suhteen, Timo sanoo viitaten alkoholin rattijuopumusrajaan.

Alkoholia saa olla veressä 0,5 promillea ilman, että syyllistyy rattijuopumukseen. Poliisin toukokuisen 24 tunnin tehoratsian aikana 665 kuljettajalla oli alkoholia veressä, mutta alle rattijuopumuksen rajan.

Suomessa on vuodelta 2016 ennakkotapaus, jossa huumerattijuopumussyyte hylättiin. Kuljettajan veressä oli kannabiksen aineenvaihduntatuotetta, jolla ei ollut vaikutusta ajokykyyn. Kuljettaja oli polttanut kannabista muutamaa päivää ennen ajamista. Hänet tuomittiin käyttörikoksesta ja ajoneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Poliisi: Käyttörangaistuksen poisto heikentäisi rikollisuuden torjuntaa

Poliisin mukaan suurin osa huumausaineiden käyttörikoksista paljastuu muiden tehtävien yhteydessä.

– Poliisin painopiste huumausainerikollisuuden torjunnassa ei ole etsiä käyttäjiä, mutta esimerkiksi huumerattijuopumusten määrä on kasvanut. Jos häiriökäyttäytymisen yhteydessä löytyy hallusta huumetta, siitä tulee käyttörikosmerkintä, poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi kertoo.

Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 27 795 huumausainerikosta, joista yli 60 prosenttia oli käyttörikoksia.

– Huumausainerikoksissa on liitäntää järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Aineet ovat kuitenkin laittomia, ne tulevat jostain ja joku tekee niillä rahaa. Suurin osa huumeista salakuljetetaan maahan. Uskon, että dekriminalisaatio heikentäisi mahdollisuuksia torjua rikollisuutta laajemmin, poliisitarkastaja sanoo.

Dekriminalisoinnissa käytön rangaistavuus poistettaisiin rikoslaista, mutta myynti ja valmistaminen pysyisivät laittomina. Laillistamisessa valtio voisi toteuttaa huumausaineiden myynnin valvotusti ja saada samalla verotuloja.

Depenalisaatiossa huumeet pidetään laissa rangaistavana, mutta käytännössä rangaistavuutta ei toteuteta.

Timo ei ole laillistamisen kannalla, vaikka toivoisikin huumepolitiikkaan uudistusta.

– Depenalisaatio riittäisi, että ei rangaistaisi käytöstä ja pienestä hallussapidosta. Haluan alleviivata, että lainsäädäntöön tulisi puuttua juuri sen takia, ettei syrjäytettäisi nuoria.

Timo ei kertomansa mukaan ole tehnyt rikoksia mahdollistaakseen päihteiden käyttönsä.

– Pilven poltto on itselleni menoreikä, jonka olen mitoittanut niin, ettei se lähde käsistä. Nykyään tosin tulee poltettua kohtuuttoman paljon, kun ei ole töissä.

Pena toivoisi, että päihdekeskustelussa huomioitaisiin kansainväliset tutkimukset.

– Alkoholi on tutkimusten mukaan vaarallisin ja haitallisin päihde, kannabis ja taikasienet ovat vaarallisuusluokituslistalla aika häntäpäässä. Pienet määrät voisivat olla sallittuja omaan käyttöön.