Nuori saamelainen kirvesmies Samuel Balto Norjan Kaarasjoelta pestautui keväällä 1888 norjalaisen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansenin miehistöön hiihtämään Grönlannin mannerjään poikki.
Nansen sai idean suomalaissyntyisen A.E. Nordenskiöldin keskeytyneestä hiihtoretkestä 1883. Ruotsalaisen tavoin Nansen kaipasi mukaan arktisiin oloihin tottuneita saamelaisia.
Balton isä Johannes Paltto oli muuttanut Inarista Norjan puolelle rajasulun 1852 jälkeen. Toinen saamelaisvahvistus oli poropaimentolainen Ole Ravna, hänkin Kaarasjoelta. Heidän peskinsä ja nutukkaansa osoittautuivat tositoimissa paremmiksi kuin norjalaisten kamppeet.
Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä
Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Pelit ja koulutukset
Tilaajaedut