Nuori saamelainen kirvesmies Samuel Balto Norjan Kaarasjoelta pestautui keväällä 1888 norjalaisen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansenin miehistöön hiihtämään Grönlannin mannerjään poikki.
Nansen sai idean suomalaissyntyisen A.E. Nordenskiöldin keskeytyneestä hiihtoretkestä 1883. Ruotsalaisen tavoin Nansen kaipasi mukaan arktisiin oloihin tottuneita saamelaisia.
Balton isä Johannes Paltto oli muuttanut Inarista Norjan puolelle rajasulun 1852 jälkeen.