Suomenhevonen oli armeijalle elintärkeä sekä talvisodassa (1939-1940) että jatkosodassa (1941-1944). Puolustusvoimien arkistoimista SA-kuvista näkyy hyvin se, että hevonen oli kaikkialla siellä, missä sotilaatkin. Suomenhevosia käytettiin muun muassa muonan, ihmisten, varusteiden ja tykkien siirtelemiseen.
Talvisodassa armeijan käytössä oli enimmillään noin 65 000 hevosta. Talvisodan aikana kaikkiaan 72 000 suomenhevosta oli rintamapalveluksessa. Se oli viidesosa Suomen silloisesta suomenhevoskannasta. Suuri osa hevosista otettiin armeijan käyttöön maatiloilta.
Jatkosodan aikana hevosia oli puolustusvoimien käytössä vähemmän, sillä muuta kalustoa oli saatu hankittua enemmän. Jatkosodassa suomenhevosten määrä oli enimmillään 45 000.
Sodassa hevosille rakennettiin omia sirpalesuojia, sillä ne olivat sotilaiden tavoin vihollisuuksien kohteena. Eläimille oli myös omat sidontapaikkansa, joissa niitä hoidettiin. Jatkosodan aikana sidontapaikoilla oli lähes 85 000 hevospotilasta. Niistä reilut 4 700 lopetettiin.
Katso myös: Talvisodan rajuja kuvia Pohjois-Suomesta
Katso kuvia: Kuhmon rintaman karuja tunnelmia talvisodan loputtua
Katso myös kuvia, joita Kalevan lukijat lähettivät kesällä 2017 suomenhevosista.
Lähteenä teokset: Jatkosodan pikkujättiläinen, Liinaharja suomenhevosen taival