Yritykset: Kemp­pai­sen ken­kä­kaup­pa Oulun kes­kus­tas­sa täyttää 100 vuotta

Kulttuuri: Ou­lu­lai­nen Emilia Laa­ti­kai­nen kisaa Sar­ja­ku­va-Fin­lan­dias­ta

Luitko jo tämän: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Fy­sio­te­ra­pia kuuluu osaksi opis­ke­lu­huol­toa – fy­sio­te­ra­peut­tien si­joit­ta­mi­ses­ta kou­lui­hin on ko­ke­mus­ta

Liikuntatutkimusten perusteella vain kolmannes lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Urheilun harrastaminen on vähentynyt ja liikunnan vetovoimaisuus heikentynyt. Toimintarajoitteet, kuten muisti- tai keskittymisvaikeudet tai vaikeus ystävystyä vähentävät liikunta-aktiivisuutta entisestään. Koululiikunta ei motivoi vähän liikkuvia lapsia.

Lapsuusajan liikunnallisuus on yhteydessä vahvempaan koulutus- ja työurilla menestymiseen. Liikunnalliset lapset suorittavat todennäköisemmin korkeakoulututkinnon ja tarvitsevat vähemmän sosiaaliturvaa.

Huoltajien ja yhteiskunnan velvollisuus on järjestää jokaiselle lapselle mahdollisuus nautinnolliseen liikkumiseen. Liikkuminen on lapsen oikeus, ei velvollisuus.

Koulu on tärkeä toimija lasten liikuntakasvatuksessa. Osa lapsista jää kuitenkin kollektiivisten toimien ulkopuolelle. Huono arvosana koululiikunnasta, tai leikeistä ja peleistä ulkopuolelle jääminen syventävät liikkumattomuuden kierrettä entisestään.

Liikkumattomuus tulee nähdä merkittävänä terveysriskinä, johon puututaan opiskeluhuollon kautta samalla vakavuudella kuin erityisen tuen tarpeeseen tai mielenterveyden ongelmiin. Jotta yksilöllinen apu olisi mahdollista, tulee opiskeluhuollon palveluvalikoimaa täydentää fysioterapialla.

Fysioterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja liikkumisen asiantuntija, jonka osaamista on vuosikymmenten ajan käytetty esimerkiksi työterveyshuollon työkykyä tukevissa palveluissa. Lapset ja nuoret ansaitsevat saman tasoisen opiskelukykyä tukevan palveluvalikoiman kuin työssä käyvät aikuiset.

"Fysioterapian lisääminen opiskeluhuoltoon tarkoittaisi 700 fysioterapeutin palkkaamista kouluihin ja 30 miljoonan euron investointia opiskeluhuollon henkilöstökuluihin."

Suomessa on jo jonkin verran kokemuksia fysioterapeuttien sijoittamisesta kouluihin. Fysioterapeutti voi auttaa liikkumattomuuden yksilöllisten syiden selvittämisessä ja positiivisten liikuntakokemusten löytämisessä. Lisäksi lapsille voidaan ohjata esimerkiksi yli- tai alivireystilojen hallintakeinoja, jotka vahvistavat opiskeluvalmiuksia.

Fysioterapian lisääminen opiskeluhuoltoon tarkoittaisi 700 fysioterapeutin palkkaamista kouluihin ja 30 miljoonan euron investointia opiskeluhuollon henkilöstökuluihin. Investointi on pieni suhteessa liikkumattomuuden kustannuksiin.

UKK-instituutin mukaa liikkumattomuuden vähentäminen kymmenellä prosentilla lisäisi valtion tuloveroja 700 miljoonalla eurolla. Syrjäytymisen väheneminen toisi vielä 70–140 miljoonan euron lisäsäästöt.

Fysioterapian lisääminen opiskeluhuoltoon on edullinen keino lasten liikkumattomuuden ehkäisemiseksi. Jokainen lapsi ansaitsee positiivisia liikuntakokemuksia ja mahdollisuuden löytää kasvua ja kehitystä tukevan ja itselle mieluisan liikuntaharrastuksen.

Sanna Paasu-Hynynen

edustajiston puheenjohtaja

Tiina Mäkinen

puheenjohtaja

Suomen Fysioterapeutit ry