Finn­watch: Suomi me­net­tää vuo­sit­tain kym­me­niä mil­joo­nia euroja säh­kön­siir­to­yh­tiöi­den ve­ro­jär­jes­te­lyi­den vuoksi

Maakaapeloinnit ovat yksi sähkönsiirtoyhtiöiden tekemistä urakoista, jotka myös vaikuttavat sähkönsiirtohintoihin.
Maakaapeloinnit ovat yksi sähkönsiirtoyhtiöiden tekemistä urakoista, jotka myös vaikuttavat sähkönsiirtohintoihin.
Kuva: Vesa Joensuu

Finnwatchin arvion mukaan Suomi on menettänyt viimeisen viiden vuoden aikana noin 90 miljoonaa euroa verotuloja suurimpien sähkönsiirtoyhtiöiden verojärjestelyjen vuoksi.

Alan suurimpia toimijoita ovat yksityistetyt sähkönsiirtoyhtiöt Caruna ja Elenia, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on noin kolmanneksen koko sähkönsiirtomarkkinasta.

– Molempien yhtiöiden verojärjestelyt ovat perustuneet osakaslainoihin ja Suomen heikon verolainsäädännön hyödyntämiseen, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kertoo tiedotteessa.

Sekä Carunassa että Eleniassa operatiivisten yhtiöiden toiminnasta syntyneitä voittoja on siirretty konsernien omistajille korkokulujen muodossa. Kummassakin yrityksessä omistajille maksettujen korkokulujen määrä on yltänyt vuositasolla kymmeniin miljooniin euroihin.

Caruna hyödyntää verojärjestelyssään edelleen niin sanottua tasevapautusta, jonka avulla se saa vähentää kaikki yhtiön osakkaille maksetut korkokulut verotuksessaan. Finnwatch arvioi myös Elenian tähtäävän järjestelyillään tasevapautuksen hyödyntämiseen.

Kuluvana vuonna Elenia on lisäksi toteuttanut mittavia yritysjärjestelyjä, joilla tavoitellaan korkokulujen laajempaa verovähennyskelpoisuutta tulevaisuudessa.

Elenia on itse arvioinut järjestelyjen kasvattavan sen kassavirtaa 100 miljoonalla eurolla seuraavan 10 vuoden aikana.

– Tämä tarkoittaa käytännössä, että konserni olettaa välttävänsä järjestelyllä 100 miljoonan euron verran veroja tulevien 10 vuoden aikana. Suomen hallituksella on mahdollisuus puuttua tähän korkovähennysrajoituksia korjaamalla, Hietanen muistuttaa.

Korkovähennysrajoitukset ovat keskeisin työkalu koroilla tehtävän verovälttelyn torjunnassa. Suomen korkovähennysrajoituksia korjattiin vuonna 2018 EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, mutta elinkeinoelämän voimakkaan lobbauksen vuoksi muun muassa useiden asiantuntijoiden ongelmallisena pitämä tasevapautussääntö jäi lakiin.

Finnwatchin kesällä julkaisemassa kyselyssä kaikki kyselyyn vastanneet eduskuntapuolueet kokoomusta lukuunottamatta kannattivat korkovähennysrajoitusten kiristämistä. Keskusta ja RKP olivat ainoat, joiden kantaa asiaan ei saatu.

Siirtoyhtiöt vetoavat investointeihin

Sekä Elenia että Caruna kommentoivat Finnwatchin raporttia verkkosivuillaan.

–Tasevapautussäännöllä mahdollistetaan erittäin pääomavaltaisten toimialojen lainanottokyky turvaamaan investointeja ja työllisyyttä Suomessa, Carunan varatoimitus- ja talousjohtaja Jyrki Tammivuori vastaa tiedotteessa.

Tammivuoren mukaan Carunan omistajat ovat kuuden vuoden sisään investoineet sähköverkon uusimiseen ja vahvistamiseen yli 1,4 miljardia euroa. Tammivuori toteaa, että investointeja jatketaan vielä 2030-luvulla ja niihin aiotaan käyttää yli miljardi euroa. Investointeihin on annettu Carunan mukaan pitkäaikaista osakaslainaa, jota yhtiö ei olisi saanut markkinoilta. Kaikkiaan Carunan omistajat ovat sijoittaneet yhtiöön pääomaa 171 miljoonaa euroa.

Myös Elenia vetoaa vastauksessaan investointeihin. Verkkoyhtiön sivuillaan julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että yhtiö on käyttänyt viimeisen vuosikymmenen aikana yli miljardi euroa sähköverkon uudistamiseen. Elenian mukaan investoinnit ja niihin liittyvät poistot ovat rasittaneet Elenian tulosta.

– Elenia on maksanut veroa verotettavasta tuloksestaan samaan tapaan kuin muutkin yhtiöt Suomessa, tiedotteessa todetaan.

Elenia ottaa tiedotteessaan kantaa myös Finnwatchin esiin nostamiin aiempiin osakaslainoihin. Elenian mukaan sähköverkon uudistusta on rahoitettu lainarahoituksella.

– Yhtiön edellisten omistajien Elenialle myöntämät lainat käsiteltiin verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi käsitelty, mikäli rahoitus olisi tullut suoraan osakkeenomistajilta, Elenia vastaa.

Elenian mukaan ulkopuoliselle rahoitukselle alisteinen omistajarahoitus on keskeisesti ulkoisen rahoituksen edullisten kustannusten taustalla. Elenian mukaan omistajalainoituksen koron arvioinnissa on käytetty apuna ulkopuolista arviointia.

Juttua muokattu kello 17.13: Lisätty siirtoyhtiöiden kommentit.