Fing­rid: Riski säh­kön­ja­ke­lun ra­joi­tuk­sis­ta kovina pak­kas­päi­vi­nä on kas­va­nut

Suomi on tulevana talvena entistä riippuvaisempi sähkön tuonnista. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan riski sähkönjakelun lyhyistä rajoituksista on kasvanut.

Jos kylmänä pakkaspäivänä tapahtuisi isoja vikaantumisia, tehopulaa olisi ehkä pakko helpottaa muutaman tunnin mittaisilla sähkönkulutuksen rajoituksilla.
Jos kylmänä pakkaspäivänä tapahtuisi isoja vikaantumisia, tehopulaa olisi ehkä pakko helpottaa muutaman tunnin mittaisilla sähkönkulutuksen rajoituksilla.
Kuva: Heikki Ketola

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan riski sähkönjakelun lyhyistä rajoituksista on kasvanut, sillä Suomi on tulevana talvena entistä riippuvaisempi sähkön tuonnista.

Fingrid arvioi, että sähkön kulutushuippu on ensi talvena noin 15 000 megawattia kuten viime talvenakin. Kotimaassa käytettävissä oleva voimalaitoskapasiteetti on kuitenkin laskenut 12 500 megawatista 11 600 megawattiin, kun öljy- ja hiililauhdelaitoksia on suljettu kannattamattomina.

Hyvin kylmänä pakkaspäivänä Suomeen täytyy siis tuoda enimmillään 3 400 megawattia sähköä. Fingridin arvion mukaan siirtoyhteydet riittävät ja sähköä on naapurimaissa tarjolla tällaisessakin tilanteessa, mutta pelivaraa tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumiseen ei juuri ole.

Jos isoja vikaantumisia tapahtuisi, tehopulaa olisi ehkä pakko helpottaa muutaman tunnin mittaisilla sähkönkulutuksen rajoituksilla, jotka koskisivat pientä osaa sähkönkäyttäjistä.

Lännen Median lehdet uutisoivat samasta asiasta jo elokuussa. Tuolloin Huoltovarmuuskeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajat kertoivat, että Suomi on lähivuodet yhä pahemmin riippuvainen sähkön tuonnista.

Lännen Median uutisessa myös kerrottiin, että viranomaiset pohtivat erityisen huoltovarmuusreservin perustamista tehopulaa helpottamaan. Se tarkoittaisi todennäköisesti sähkönkäyttäjille pientä lisämaksua, jonka avulla sulkemisuhan alla olevia voimaloita pidettäisiin varalla hätätilanteita varten.

Tehopulan taustalla oleva perussyy on sähkön alhainen tuottajahinta.
Eurooppaa koetellut taloudellinen taantuma on vähentänyt sähkönkulutusta, mikä on alentanut sähkön hintaa. Samalla on rakennettu julkisin varoin tuettua uusiutuvaa energiaa, joka on vienyt osaltaan tuottoja muilta sähköntuottajilta.

Kalleinta sähköä tuottavat voimalat ovat muuttuneet tässä tilanteessa kannattamattomiksi. Ongelma koskee varsinkin kovimmilla pakkasilla tarvittavaa sähkön erillistuotantoa, eli kivihiiltä, turvetta ja öljyä polttavia lauhdevoimalaitoksia.

Niitä on suljettu tänä vuonna Kristiinankaupungissa ja Vaasassa, minkä lisäksi Porissa ja Kristiinankaupungissa niitä siirrettiin tänä vuonna pitkäaikaiseen säilöntään. Kotkassa ja Inkoossa lauhdevoimaloita suljettiin jo toissa vuonna.

Ruotsissa aiotaan sähkön alhaisen hinnan ja ydinvoimaa koskevan veronkiristyksen takia sulkea vanhoja ydinvoimaloita.

Fingrid arvioi tiistaina, että Suomen riippuvuus tuontisähköstä ei ole lähivuosina muuttumassa. Tänä vuonna uutta tuulivoimaa kytketään verkkoon ehkä jopa 500 megawatin verran. Tuulivoimaa ei ole kuitenkaan välttämättä käytettävissä juuri silloin, kun kysyntä on kovimmillaan, joten Fingrid arvioi tuulivoimakapasiteetin käytettävyyden vain kuudeksi prosentiksi.

Olkiluoto 3:n käyttöönoton pitäisi helpottaa tehopulaa vuoden 2018 jälkeen, mutta edes tämä suurvoimalaitos ei riitä poistamaan tuontiriippuvuutta.
Fingrid kertoo selvittävänsä uusien sähkönsiirtoyhteyksien rakentamista Ruotsiin, mutta vaikka sellaisia päädyttäisiin rakentamaan, ne eivät ehtisi valmiiksi kuin vasta vuosien päästä.

Sähkönjakelun rajoituksilta voidaan tiukassakin tilanteessa välttyä, jos sähkön hinta nousee niin korkeaksi, että suuret sähkönkäyttäjät alkavat rajoittaa vapaaehtoisesti kulutustaan. Esimerkiksi Outokumpu on vuosien varrella varautunut rajoittamaan tuotantoaan Tornion terästehtaalla sähkön hinnan noustessa liian korkeaksi.