Toissasyksynä oululainen Eetu Uusikylä, 10, istui poikkeuksellisen keskittyneesti iltaisin tietokoneensa ääressä. Hän mainitsi ohimennen kirjoittavansa kirjaa. Muu perhe ei kiinnittänyt kirjoittamisintoon suurta huomiota, kannusti poikaa kuitenkin jatkamaan.
Lopulta Eetun pappa, runoilija Eero Pokela, istui alas ja ryhtyi lukemaan tyttärenpoikansa kirjoituksia.
"Huomasin heti että tästä saisi kirjan", Pokela kertoo.
Ja kirjahan siitä syntyikin. Kirjalle löytyi pian myös kustantaja. Nyt syksyn suurtyö, Hohtavasiipinen kurki, on tullut juuri painosta. Sitä on myyty ennakkoon yli 700 kappaletta.
Tarina ystävyyden vaikeuksista
Hohtavasiipinen kurki kertoo suokansan asukkaasta, Urho Sammakkosopasta, joka lähtee seikkailemaan kotisuoltaan maailmalle.
Toinen kirjan hahmoista, Hohtavasiipinen kurki, lennähtää Urhon avuksi aina silloin, kun tämä joutuu vaikeuksiin. Urhon lemmikkikurki on nimeltään Sebastian Koki.
"Toinen siskoni ehdotti nimeksi Sebastiania, toinen Kokia. Minusta ehdotukset olivat niin hyviä, että otin nimeen molemmat", Eetu Uusikylä kertoo.
Kirjan hahmot joutuvat kohtaamaan matkallaan myös ystävyyden vaikeuksia: Urho riitautuu välillä lähimpienkin kavereidensa kanssa. Lopulta vaikeudet voitetaan. Urho kasvaa matkallaan ja lopulta hän on valmis palaamaan takaisin kotisuolleen.
"Urho pelastaa kotisuonsa. Herra Knalli ja hänen johtamansa roskakansa olisi halunnut tehdä suosta golf-kentän", Eetu Uusikylä valottaa.
Tietokirja voittaa romaanin
Eetu Uusikylä oppi lukemaan ja kirjoittamaan kolmevuotiaana. Lapsesta lähtien hänellä on ollut tarve luoda omia kertomuksia, keksiä juonia, kehittää omaa kerrontaa.
Kun pappa kertoi muille lapsille keksimiään tarinoita, oli Eetun mahdotonta istua hiljaa kuuntelemassa. Eetu halusi kertoa oman versionsa tarinasta. Ja niin pappakin joutui keksimään yhä uusia ja uusia käänteitä tuttuihin tarinoihin.
"Voisin kirjoittaa kirjan, jossa on sata eri versiota Punahilkasta", Eero Pokela naurahtaa.
Nykyisin Eetu Uusikylä ei lue kovin paljon kaunokirjallisuutta. Tietokirjat kuluvat käsissä sitäkin enemmän. Yksi poikkeus kuitenkin on. Se on papan lahjoittama Risto Roopenpoika, paremmin Robinson Crusoena tunnettu klassikko. Se ollut Eetulle yksi tärkeä johdattaja tarinoiden maailmaan.
Pappa ja Eetu ovat tukeneet toisiaan vuorotellen kirjoitustyön vaikeuksissa. Aikaisemmin Eetu auttoi vilkkaalla mielikuvituksellaan pappaa keksimään juonenkäänteitä Kuningas Kustaa -kirjoihin. Nyt pappa on puolestaan ollut apuna, eräänlaisena kustannustoimittajana, Hohtavasiipinen kurki -kirjan kokoamisessa.
Palkkiorahoilla
mummo kiinalaiseen
Kirjoittamisesta on löytynyt Eetu Uusikylälle oma tärkeä harrastus ja intohimo: hän uskoo kirjoittavansa säännöllisesti lopun elämäänsä. Myös Hohtavasiipiselle Kurjelle on jo muhimassa jatkoa.
"Hienointa on silloin, kun keksii jotakin uusia ideoita. Vähitellen tarinasta kasvaa pidempi ja pidempi ja lopulta kokonainen kirja. Keksin tarinaan jatkoa samalla kuin kirjoitan. Mutta jos ei keksi ideoita, ei osaa myöskään kirjoittaa", Uusikylä kertoo.
Kirjan julkistamista tarkoitus juhlistaa lähinnä koulussa ja perhepiirissä. Myös kirjoittajapalkkioille on valmiiksi mietitty tarkka käyttötarkoitus.
"Itselleni haluaisin ostaa digivideokameran. Ja viedä mummin kiinalaiseen syömään."
"Lisäksi Eetu haluaisi auttaa vähäosaisia lapsia. Hän haluaisi ottaa oman kummilapsen jostakin kehitysmaasta", Eetun äiti Anu Uusikylä lisää.
Eetu Uusikylä: Hohtavasiipinen kurki. Kuvittanut Jenni Niemelä. Myllylahti 2005.
