Mediassa on pohdiskeltu syitä syntyvyyden nopeaan laskuun meillä Suomessa ja yritetty keksiä keinoja, miten syntyvyys saataisiin nousemaan. Onpa jopa ehdotettu synnytystalkoita. Mediassa on pelätty huoltosuhteen romahtamista ja hyvinvointiyhteiskunnan tuhoa. Ilmiö ei rajoitu pelkästään Suomeen vaan syntyvyys on ollut pitkään laskussa ympäri maailmaa.
Luonnonsuojelijana sekä ekologian ja ympäristönhoidon dosenttina minua ilahduttaa syntyvyyden lasku, sillä maailmassa on liikaa ihmisiä – myös Suomessa. Uhkakuvamme ei ole huoltosuhteen heikkeneminen vaan meneillään oleva ympäristökatastrofi. Ei pidä huolestua syntyvyyden laskusta vaan syistä jotka aiheuttavat syntyvyyden laskun.
Syntyvyyden laskua tutkineet sosiologit ovat yksimielisiä siinä, että syntyvyyden lasku johtuu siitä, että lapsiperheet haluavat pitää lapsilukunsa entistä pienempinä ja monet haluavat jäädä kokonaan lapsettomiksi. Halun jäädä lapsettomaksi on sitten pohdittu johtuvan esimerkiksi siitä, että yhteiskunta ei tue tarpeeksi lapsiperheitä, lapsiperheen arki koetaan raskaaksi tai on esitetty jotain muuta yhteiskunnallista syytä.
Evoluutiopsykologian dosenttina katson asiaa kuitenkin aivan eri näkökulmasta. Kun katsoo eläinkuntaa niin näyttäisi siltä, että eliöillä on menossa ainainen lisääntymiskilpailu, jossa pyritään lisääntymään mahdollisimman tehokkaasti. Ne jotka eivät tässä pärjää eivät saa geenejään eteenpäin. Meillä ihmisellä ehkäisyn takia seksi ei enää johda raskauteen vaan lasten hankinta on muuttunut yhä suunnitelmallisemmaksi ja ”yllätysraskauksia” tapahtuu yhä harvemmin. Tietoinen halu hankkia lapsia on siis tullut yhä ratkaisevampaan rooliin lisääntymisessä.
Evolutiivinen historiamme vaikuttaa kuitenkin tähän päätöksentekoon, vaikka me emme sitä itse tiedostakaan. Ihmisellä ei ole täysin vapaa tahto. Ihminen voi tehdä mitä haluaa, mutta ei haluta mitä haluaa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolihormonit vaikuttavat ihmisen tietoiseen haluun saada lapsia ja hoitaa niitä. On selvinnyt, että naisilla jotka näyttävät naisellisemmilta ja joilla on korkeammat estrogeenitasot on voimakkaampi tietoinen halu saada lapsia kuin maskuliinisemmilla naisilla. Se että naiset eivät halua enää saada yhtä paljon lapsia kuin aikaisemmin viittaa siihen, että heidän estrogeenitasonsa ovat mahdollisesti laskeneet ja naiset ovat muuttuneet maskuliinisemmiksi. Tämä eivätkä he ole kiinnostuneet parisuhteen muodostamisesta. Syntyvyys onkin Japanissa laskenut vielä Suomeakin nopeammin.
Kun vertaa kuvia nykynuorista kuviin nuorista sata vuotta sitten on kuitenkin hyvin helppo todeta sukupuolihormonitason muuttuneen. Vielä puoli vuosisataa sitten useimmilla nuorilla naisilla oli tiimalasivartalo ja nuoret miehet olivat urheilullisen lihaksikkaan näköisiä. Nykyään tiimalasivartalot ovat naisilla harvassa ja lähes joka toinen aikuinen on vyötärölihava. Tutkimuksissa on osoitettu, että naisilla joilla on tiimalasimainen vartalo, on korkeammat estrogeenitasot. Miehillä testosteroni puolestaan vähentää rasvakudoksen määrää ja lihavilla miehillä on alentuneet sukupuolihormonitasot.
Sille miksi sukupuolihormonien tasot olisivat romahtaneet, on useita syitä. Yksi niistä on elinympäristömme kemikalisoituminen, joka on ilmastonmuutoksen veroinen ympäristöongelma. Erityisesti estrogeenimatkijoiden tiedetään laskevan naisilla estrogeenitasoja ja miehillä testosteronitasoja.
Niiden on arveltu olevan vastuussa nuorten miesten spermanlaadusta. Toinen sukupuolihormonitasoihin vaikuttava tekijä on länsimaalainen elämäntyyli, joka on tuonut mukanaan lihavuuden, kehon matala-asteisen tulehduksen, kroonisen stressin ja niiden aiheuttamat elintasosairaudet. Matala-asteisen tulehduksen aiheuttaman immuunijärjestelmän aktivaation ja kroonisen stressin tiedetään laskevan sukupuolihormonitasoja ja altistavan mielenterveysongelmille. Suomalaisista aikuisista mielenterveysongelmia sairastaa 20-25 prosenttia, joista puolet sairastaa masennusta.
Koska masentuneet eivät ole yhtä kiinnostuneita lasten hankinnasta kuin terveet, jo tämä selittää osan syntyvyyden laskusta. Mikä pahinta, monet heistä päätyvät syömään vuosikausiksi masennuslääkkeitä joiden sivuoireisiin kuuluu seksuaalisen kiinnostuksen ja kyvyn lasku. Länsimaisen elämäntyylin aiheuttamat terveysongelmat tulevat olemaan yhteiskunnalle paljon suurempi ongelma kuin huoltosuhteen heikkeneminen. Puhumattakaan ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaantuomista geopoliittisista, taloudellisista ja demografisista muutoksista. Syntyvyyden lasku on vasta jäävuoren huippu.
Markus J Rantala, on ekologian ja ympäristöhoidon dosentti, evoluutiopsykologian dosentti sekä evoluutiobiologian dosentti Turun yliopistossa.