Monia huolestuttaa se, että erityisesti nuoret eivät ole innostuneita äänestämisestä. Myös äänestämässä käyvät nuoret ihmettelevät uneliaisuutta muissa nuorissa.
Suurin syy nuorten äänestämättömyyteen on se, että nuoria ei politiikka yksinkertaisesti kiinnosta. Poliittiset asiat, joita tiedotusvälineissä käsitellään, eivät ole lähellä nuorten maailmaa. Todellisuudessa osa näistä asioista koskettaa hyvinkin läheisesti nuoria.
Lisäksi nuorilla voi olla pinttyneitä käsityksiä siitä, millaista politiikka on.
Politiikan monimutkaisuus ja siitä johtuva vaikeus suurentaa äänestämättömien nuorten joukkoa. Aikuisillekin monet asiat politiikassa tuottavat vaikeuksia, niin mikseivät ne sitten tuottaisi vaikeuksia myös nuorille? Kouluissa tätä ongelmaa pystyttäisiin oikaisemaan, jos siihen olisi haluja.
Nykyisin kaikki äänestämiseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muihin yleisiin poliittisiin asioihin liittyvät asiat on selitetty erittäin vaikeasti koulujen yhteiskuntaopin kirjoissa. Se, että jo valmiiksi vaikeat asiat selitetään vaikeilla termeillä ja epäselvästi, ei helpota asioiden ymmärtämistä.
Ilman tietoa
Lisäksi opetusta on aivan liian vähän. Yhdeksännellä luokalla on yhteiskuntaoppia noin kaksi tuntia viikossa, mutta monissa lukiossa ensimmäinen kurssi näistä asioista tulee mahdolliseksi vasta kolmannella luokalla, jolloin olisi ollut jo mahdollisuus äänestää.
Opetukseen liittyvissä asioissa olisi siis rutkasti parantamisen varaa, koska ilman tietoa on erittäin vaikea äänestää. Kaikki eivät ole niin aktiivisia, että etsisivät itse tietoa esimerkiksi internetistä, vaan ovat sitten mieluummin äänestämättä.
Ihmelääkkeitä ei löydy
Nuorten kiinnostusta politiikkaan luulisi lisäävän politiikkojen jatkuva esiintyminen iltalehtien otsikoissa. Näin ei kuitenkaan kaikkien nuorten mielestä ole, se päinvastoin ärsyttää monia. Kaikkia ei kiinnosta, miten jonkun ministerin avioelämä sujuu tai kuka on viimeksi sanonut tätä tai tuota. Loppuen lopuksi heidän työnsä on ihan normaalia siinä missä muutkin työt.
Puolueet yrittävät torjua äänestäjien nukkumista niin sanotuilla julkkisehdokkailla. He ovat joukko, jota nuorten olisi helppo äänestää, mutta he osaltaan vievät uskottavuutta politiikasta. Puolueet ajattelevat, että nuorten olisi helpompi samastua ehdokkaisiin, jotka ovat olleet jo julkisuudessa ja ovat näin ollen äänestäjille tuttuja.
Suurin osa äänestäjistä ei ota heitä vakavasti, vaan ajattelee, että heidän olisi parempi tehdä sitä työtä, mitä he osaavat parhaiten.
Nykypäivän politiikka on mennyt huonompaan suuntaan siinä mielessä, että puolueilla ei ole enää niin suuria eroja.
Kun tulee vaalien aika, nuoret alkavat pähkäillä, kenelle antaisi äänensä. Lopulta voi käydä niin, että nuori ahdistuu, eikä löydä hyvää ehdokasta ja jättää äänestämisen muiden huoleksi.
Politiikkaan pitäisi saada mielenkiintoisia ehdokkaita, jotka olisivat tarkoitettu nuorille äänestäjille eli nuoria ehdokkaita nuorille. Sehän olisikin hyvä vaalilause jollekin puolueelle. Luulisi politiikkoja kiinnostavan, mihin nuorten äänet menevät. Tällä hetkellä puolet nuorten äänistä jää lojumaan ilmaan, mikä merkitsee sitä, että tilanne hyödyttää isoja puolueita.
Toinen asia, joka voisi auttaa äänestämättömyyteen, olisi tieto siitä, että jokaisen ääni on tärkeä. Monet jättävät äänestämättä, koska ajattelevat vaikuttamisen mahdollisuuden niin pieneksi.
Toisaalta osa nuorista äänestää juuri sen takia, että se on ainoa keino vaikuttaa ja saada oma mielipide esille. Äänestämisen vaikutusta on hyvin vaikea nähdä, ja siinä voisikin tapahtua muutosta.
Helpoin asia, johon puolueet voisivat vaalien alla panostaa, on mainonta. Mainonnan tulisi olla näkyvää ja nuorille suunnattua. Tällä hetkellä vaalimainonta on tarkoitettu keski-ikäisille ja se ei vaikuta kovin hyvin nuoriin. Huomiota herättävä mainonta olisi oikeanlaista, sillä nuoret eivät kaupungilla kulkiessaan huomaa vaalijulisteita, joissa lukee vain jollakin tylsällä pohjalla jonkun puolueen nimi. Vaalilupauksetkaan eivät ole lähellä nuoria, kun ne koskevat lähinnä verotusta.
Vanhemmat äänestäjät eivät auta yhtään tässä ongelmassa. He ovat esimerkkejä: kun he eivät käytä äänioikeuttaan, nuoret matkivat heitä. Tästä voi syntyä kierre, jos yhä useammat vanhemmatkin ihmiset jättävät äänestämättä.