Eu­ro­vii­su­ja saa nyt ra­kas­taa avoi­mes­ti

- Lordi on tehnyt suomalaiselle euroviisukulttuurille sen, mitä israelilaisen Dana Internationalin voitto teki homoyhteisölle vuonna 1998, sanoo helsinkiläinen euroviisufani Marko Toljamo. Toljamo puhuu kokemuksesta, sillä hän on seurannut euroviisuja jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan sekä suomalaisen euroviisufanin että homoyhteisön näkökulmasta.

Helsinkiläinen Marko Toljamo on seurannut euroviisuja pitkään sekä Suomen että homoyhteisön näkökulmasta. Kuvassa euroviisumusiikkiin keskittynyt Con Hombres -ravintola Helsingin Eerikinkadulla.
Helsinkiläinen Marko Toljamo on seurannut euroviisuja pitkään sekä Suomen että homoyhteisön näkökulmasta. Kuvassa euroviisumusiikkiin keskittynyt Con Hombres -ravintola Helsingin Eerikinkadulla.

- Lordi on tehnyt suomalaiselle euroviisukulttuurille sen, mitä israelilaisen Dana Internationalin voitto teki homoyhteisölle vuonna 1998, sanoo helsinkiläinen euroviisufani Marko Toljamo. Toljamo puhuu kokemuksesta, sillä hän on seurannut euroviisuja jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan sekä suomalaisen euroviisufanin että homoyhteisön näkökulmasta.

Lordin voitto vahvisti suomalaisten euroviisuidentiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

- Voisi jopa sanoa, että Lordi teki euroviisufaneista Suomessa hyväksytyn ryhmän, johon kuulumista ei tarvitse hävetä, Toljamo kärjistää. - Nyt euroviisukaappi-ihmisetkin uskaltavat myöntää pitävänsä euroviisuista.

Aikaisempina vuosina viisut ovat aiheuttaneet monelle suomalaiselle lähinnä myötähäpeän tunnetta, eikä euroviisumusiikin kuunteleminen ole ollut meilläpäin varsinainen ylpeyden aihe. Vuonna 1984 moni tyytyi hyräilemään viisuvoittajan, ruotsalaisen Herreysin Diggi-loo diggi-leyn, tarttuvaa melodiaa ainoastaan mielessään. Kun Hard Rock Hallelujah viime vuonna voitti, suomalaisten kaupunkien kadut täyttyivät äänekkäistä Lordi-faneista.

Homokulttuuri yhä näkyvämpi osa

Euroviisuille on vuosikymmenten varrella kehittynyt uskollinen ja etenkin miehistä koostuva homoyleisö. Muun muassa israelilaistutkija Dafna Lemish on todennut, että euroviisut ovat olennainen osa homoyhteisön identiteettiä yli kansallisuusrajojen.

Euroviisuja väitöskirjassaan käsitellyt mediatutkija Mari Pajala arvioi, että sukupuolenvaihdosleikkauksen tehneen Dana Internationalin voiton jälkeen homokulttuuri on saanut euroviisuissa yhä näkyvämmän osan. Finaalissa laulaa tänäkin vuonna kaksi drag queeniä, toinen Tanskasta ja toinen Ukrainasta.

Pajala arvelee, että homoja viehättävät euroviisukilpailun sosiaaliset piirteet, kuten tunteikkuus ja teatraalinen esiintyminen sekä estetiikan painottaminen eli niin sanottu camp-ilmiö. Toljamo puolestaan sanoo, että häntä kiehtoo erityisesti viisujen yhteishenki. Kaikki kannustavat kaikkia, eikä kansallisuudella ole loppujen lopuksi väliä. Ja tietysti myös se kokonaisvaltainen show.

Salaliittoteoriat voi jo unohtaa

Dana Internationalin vuonna euroviisuissa Suomea edustanut Marika Krook piti Danan voittoa homojen salaliittona, Pajala kertoo. Viisut ratkaistiin silloin ensimmäistä kertaa laajalla puhelinäänestyksellä. Marko Toljamo hymähtää väitteelle, mutta ei kuitenkaan täysin tyrmää sitä.

- Saattoi tuossa olla perääkin siinä mielessä, että äänestävästä yleisöstä suhteellisesti suuri osa oli silloin homoja. Varmasti sillä oli vaikutusta lopputulokseen.

Nykyään salaliittoteorioita ei hänestä enää voi elätellä.

- Jos näin olisi vieläkin, niin Lordi tuskin olisi voittanut Kreikassa.

Hanna Pakariselle Toljamo ennustaa hyvää menestystä, mutta ei usko voittoon. Voittaja-ainesta on hänen mielestään esimerkiksi Serbian ja Makedonian kappaleissa.

Hanna Pakarinen sanoi STT:n haastattelussa aikovansa järjestää sellaisen yllätyksen, joka "vetää vertoja Viktor Klimenkon smokin tummansinisille kiiltopimpuloillle". Kokonaisvaltaista show´ta on siis jälleen luvassa koko sateenkaarenkirjavalle yleisölle.

Ilmoita asiavirheestä