Eu­ro­ryh­mä yrittää sopia ta­lout­ta tu­ke­vas­ta ra­hoi­tus­pa­ke­tis­ta – Nordean pääe­ko­no­mis­ti: vas­tik­keet­to­mat ko­ro­na­bon­dit eivät ole rea­lis­mia

Euroryhmä jatkaa torstaina neuvotteluja, joissa yritetään löytää sopu, kuinka koronakriisin aiheuttamia talousvaikeuksia torjutaan.

Tuuli Koivun mukaan molemmilta osapuolilta vaaditaan torstain neuvotteluissa "kompromisseja ja solidaarisuutta". Arkistokuva.
Tuuli Koivun mukaan molemmilta osapuolilta vaaditaan torstain neuvotteluissa "kompromisseja ja solidaarisuutta". Arkistokuva.

Euroryhmä jatkaa torstaina neuvotteluja, joissa yritetään löytää sopu, kuinka koronakriisin aiheuttamia talousvaikeuksia torjutaan. Etelä- ja Pohjois-Euroopan maiden välejä hiertää muun muassa kysymys lainojen yhteisvastuullisuudesta.

Torstain euroryhmän kokouksen keskeinen kysymys koskee koronakriisin taloudellisten seurausten taltuttamiseen kaavaillun rahoituspaketin kokoa ja ehdollisuutta. Tätä mieltä on yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

– Uskon, että talousinstrumentin käytöstä päästään jonkinlaiseen sopimukseen, mutta kysymys on, miten pitkälle sen ehdollisuudessa mennään, Miettinen sanoo.

Euroryhmä, johon kuuluvat EU-maiden valtiovarainministerit, aloitti tiistaina neuvottelut toimista, joilla koronaviruksen aiheuttaman kriisin vakavia talousvaikutuksia yritetään torjua. Neuvottelut kestivät läpi yön ja jatkuivat vielä keskiviikkona aamupäivällä, mutta niissä ei päästy sopuun.

Neuvottelut jatkuvat torstaina.

Koronaviruspandemian talousvaikutusten torjumiseen suunnitellusta rahoituspaketista on kaavailtu 500 miljardin euron suuruista. Se koostuisi Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta tulevista hätälainoista, Euroopan investointipankin yrityslainoista ja Euroopan komission työttömyysvakuutuspaketista.

– Nyt kyse on siitä, missä kokoluokassa liikutaan ja saadaanko kaikista elementeistä sovittua.

Ääripäiden ongelmat pitäisi pystyä välttämään

Perinteisesti EVM:n lainojen käyttöön on liittynyt ehtoja, joiden mukaan maan täytyy käyttää rahat johonkin tiettyyn tarkoitukseen ja tehdä talouteen määrätynlaisia uudistuksia.

Kysymys rahoituspaketin ehdoista jakaa Euroopan pohjois- ja eteläosaa. Erityisesti Italia ja Espanja ajavat vastikkeetonta tukea ja yhteisvastuullisia velkoja, kun taas Hollanti, Itävalta ja Suomi vaativat tiukempaa sääntelyä.

– Italia ei halua, että sen kansalliseen suvereniteettiin puututaan.

Kysymys on vaikea, koska Italiassa ollaan laajasti sitä mieltä, että EU puuttuu liikaa maan sisäisiin asioihin, mikä on nostanut populististen liikkeiden suosiota, Miettinen kertoo.

Torstaina neuvottelujen yksi keskeinen ongelma on hänen mukaansa se, miten pitkälle Eurooppa on valmis menemään yhteisvastuullisuudessa.

Etelä-Euroopan maat ovat huolissaan, että heitä uhkaa maksukyvyttömyys, jos heidän luotonsaantiaan ei helpoteta. Pohjoisen maat puolestaan pelkäävät sitoutua yhteisvastuullisuuteen, koska se voi ruokkia populististen puolueiden kannatusta.

– Nyt pitäisi löytää sellainen malli, joka pystyisi välttämään molempien ääripäiden ongelmat.

Kompromisseja ja solidaarisuutta tarvitaan

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ei ole yllättynyt, että euroryhmän neuvotteluista on tullut vaikeat, koska kysymys rahoituspaketin ehdoista jakaa voimakkaasti etelää ja pohjoista.

Muutenkin tilanne on erittäin vakava.

– Kaikille osapuolille on nyt päivänselvää, että talousromahdus on ennennäkemätön ja paljon pahempi kuin finanssikriisissä, Koivu sanoo.

Tilannetta vaikeuttaa se, että päättäjien pitää keskittyä samanaikaisesti hoitamaan niin kotimaan kriisiä kuin euroalueen tilannetta.

Molemmilta osapuolilta vaaditaan Koivun mukaan "kompromisseja ja solidaarisuutta". Italiaa ja sen vaatimuksia pitää hänen mukaansa ymmärtää, koska se on kärsinyt lyhyen ajan sisällä kahdesta vaikeasta tilanteesta: pakolais- ja koronakriisistä. Toisaalta kaikki Euroopan maat kärsivät koronaviruksen aiheuttamista taloudellisista seurauksista.

Koivu ei pidä kuitenkaan realistisena vaihtoehtoa, että Italialle myönnettäisiin satojen miljardien arvoisia koronabondeja ilman vastikkeita. Se ei olisi välttämättä edes Italian oman edun kannalta hyvä asia.

– Vastikkeelliset velkaohjelmat ovat olleet käytössä aiemminkin monta kertaa, ja ne ovat auttaneet monta maata jaloilleen.

Velkaohjelmat vievät päätösvaltaa maan parlamentilta, mutta siinä voi olla myös hyvät puolensa.

– Se voi olla poliitikoille helpotus, kun voi mennä jonkun muun selän taakse ja tehdä kivuliaita rakennemuutoksia.

Koivu ei osaa arvioida, päästäänkö neuvotteluissa jonkinlaiseen ratkaisuun. Kompromissi voisi olla, että sopimukseen kirjataan lause, että koronabondien käyttöönottoa tutkitaan.

Koronabondeilla tarkoitetaan euromaiden yhteisesti liikkeelle laskemia velkakirjoja, joista vastaa koko euroalue. Näin mikään yksittäin maa ei velkaannu.

Velkakirjoja voisi laskea esimerkiksi EVM tai niitä varten perustettu uusi instituutio.