Afrikkalaisten tasaisesti vahvistuva valta arvokisojen miesten kestävyysjuoksussa on ajamassa lajin eurooppalaisia toimijoita yhteistyöhön ja vastaiskuun.
-- Marraskuussa on Pajulahdessa Euroopan yleisurheiluliiton EAA:n toimeksiannosta kestävyysjuoksuvalmentajien kongressi, jonka teemana on löytää ideoita ja toimintamalleja jolla eurooppalaiset valmentajat ja juoksijat voisivat yhdessä tehostaa toimintaansa, kertoo kokenut kestävyysjuoksuvalmentaja ja Vierumäen liikuntainstituutin yliopettaja Timo Vuorimaa.
-- Uskon, että näiden päivien tuloksena saadaan sovittua joitakin yhteisleirejä ja ehkä myös kilpailutoimintaa sillä ajatuksella, että samantasoiset parhaat eurooppalaisjuoksijat voisivat yhdessä hyötyä toinen toisistaan. Olla samoilla leireillä ja tehdä samantyyppistä harjoittelua.
Tarvetta olisi, sillä MM- ja olympiatason miesten vitosen ja kympin viimeinen eurooppalainen mestari on 1992 vitosen voittanut Dieter Baumann. Sitä edelliset voitot ovat 1980-luvulta, eikä tilanne ole paljon kummoisempi muilla miesten kestävyysjuoksumatkoilla pois lukien 800 metriä.
Tieto-taito eurooppalaisten valtti
Maratoonari Francis Kirwaa valmentava Vuorimaa otti talvella Keniassa käytännön tuntumaa Itä-Afrikan ylänköjen lahjakkuuspankin juoksijoiden arkeen. Hän totesi, että eurooppalaisilla on yhä kilpailuvaltteja.
-- Afrikkalaisten vahvuus on kova pitkien kestävyysjuoksumatkojen matkavauhdin sietokyky. Se näkyy parhaimmillaan vitosella, kympillä ja maastojuoksussa. Meidän vahvuudet Suomessa ja Euroopassa ovat valmennusosaamisessa ja ehkä paremmassa valmennuksen kokonaisnäkemyksessä, Vuorimaa sanoo.
-- Juoksuharjoittelussa tämä konkretisoituu voima-, tekniikka- ja nopeusharjoittelussa, ja sen sopivassa annostelussa hyvin toteutetun kestävyysharjoittelun kanssa (Jukka) Keskisalon tapaan. Sillä me voidaan kilpailla afrikkalaisia vastaan.
Etumatka valmennuksellisessa tieto-taidossa ei tosin ole ikuinen.
-- Maraton oli pitkään matka, jolle afrikkalaiset eivät ehkä osanneet harjoitella oikein tai tarpeeksi, mutta nyt tilanne on toinen. Keniaankin on kiirinyt tieto kuinka isoja rahoja kaupunkimaratoneilta tienaa. Erittäin suuri määrä juoksijoita harjoittelee siellä nyt maratonille ja todella hyvin. Se on nostanut maratonin tason erittäin korkealla. Maratonharjoittelussa meillä alkaa olla jo oppimista heiltä, Vuorimaa sanoo.
Intervallit etiopialaisten ase
Kenia on viime vuosina saanut valmennusapua myös monilta italialaisten Renato Canovan, Gabriele Rosan ja Claudio Berardellin tapaisilta valmentajilta jotka ovat ohjanneet kenialaisia menestykseen, siinä missä manageri ja ex-juoksija Jos Hermens on pönkittänyt etiopialaisten nousua.
-- Pääasiassa kenialaisten harjoittelu on hyvin pitkälle sillä hetkellä menestyneiden juoksijoiden harjoittelua. Oppi tulee käytännön kautta, Vuorimaa sanoo.
-- Etiopialaisten harjoittelussa taustalla on ehkä enemmän vanhaa itäsaksalaisvaikutteista intervalliharjoittelua. Uskon, että perusetiopialainen ns. huippuringissä treenaava juoksija tekee enemmän intervalliharjoittelua (kuin kenialaiset) ja sitä kautta myös enemmän keskimatkojen juoksuvauhtista harjoittelua kuin kenialaiset. Se näkyy siinä, että he ovat parempia kirimiehiä.