Eurooppa on jakautumassa vaarallisesti kahtia pakolaiskriisin seurauksena. Suurin osa EU:n jäsenmaista on valmis kantamaan vastuunsa sota-alueilta pakenevista sadoistatuhansista turvapaikanhakijoista, mutta muutamat valtiot panevat vastaan mitä erilaisimmin tekosyin.
Turvapaikanhakijoiden auttamiseen nihkeästi suhtautuvien Unkarin, Tšekin, Slovakian, Puolan ja Neuvostoliitosta irtautuneiden Viron, Latvian ja Liettuan valitsema linja ei sovi Euroopan arvoperustaan. Unkarin hallituksen toiminta on ollut erityisen vastenmielistä.
Suhtautumisessa pakolaisten auttamiseen railo kulkee idän ja lännen välillä. Se noudattelee vanhoja kylmän sodan blokkirajoja jopa niin tarkkaan, että Saksassa entiseen DDR:n kuuluneet alueet suhtautuvat turvapaikanhakijoihin hyvin nihkeästi.
Itä-Eurooppaan kuuluneiden entisten sosialistimaiden suhtautuminen inhimillisen kriisin hoitamiseen on historiallisista syistä aivan erilainen kuin läntisten maiden.
Näissä maissa hallinto karsasti oman maansa vähemmistöjä ja koki muualta tulleet uhkana 1990-luvun alkuun saakka, jolloin järjestelmä kaatui. Ennakkoluulot ovat syvällä näiden maiden ajattelussa.
Juuri itäiset jäsenmaat pitävät kauhistuttavana Euroopan komission suunnitelmaa kaikkia jäsenmaita koskettavasta taakanjaosta, jonka komission puheenjohtaja
Jean-Claude Juncker esitteli keskiviikkona.
Suomi on leimautunut liiaksi itäeurooppalaiseen joukkoon ilmoittaessaan vastustavansa velvoittavaa taakanjakoa. Suomen hallituksen kannattaa miettiä, olemmeko oikeassa seurassa. Suomi halusi kuulua eri viiteryhmään kuin Itä-Euroopan maat silloin kun ne liittyivät puolustusliitto Natoon. Samaa logiikkaa pitäisi käyttää pakolaiskriisissäkin.
Euroopan kannalta on ilahduttavaa, että Saksa ja Ranska kantavat rohkeasti vastuunsa taakanjaossa. Valtiot eivät ole kääntänet selkäänsä kriisialueilta saapuvien ihmisten hädälle, vaan näyttäneet esimerkkiä päinvastaisesta.
Saksan ja Ranskan osuus EU-komission ehdottamasta 120 000 turvapaikanhakijan siirtämisestä on yli 55 000, Suomen 2 398. Saksan arvioi-
daan ottavan tänä vuonna vastaan peräti 800 000 turvapaikanhakijaa.
Sekä Saksa että Ranska ovat ehdottaneet pakollista pysyvää kiintiöjärjestelmää. Tälle kannalle komissio on asettunut. Se voidaan ottaa käyttöön helpottamaan nykyistä kriisiä mutta tarvittaessa vastaavissa tilanteessa myös tulevaisuudessa.
Turvapaikanhakijoihin vastahakoisesti suhtautuvat maat voivat hakea komissiolta oikeutta suorittaa velvoitteensa maksamalla EU:lle 0,002 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Korvauksilla rahoitetaan vastaanottavien maiden kuluja.
Odotettavissa on vastalauseita ainakin Unkarista, Tšekistä ja Slovakiasta. Näissä maissa ei ymmärretä eurooppalaista ajattelutapaa, että vastuuta valtaisasta katastrofista on jaettava mahdollisimman laajalle taakan pienentämiseksi.
Pääkirjoitus