EU:n ul­ko­mi­nis­te­rit ta­pa­si­vat ensi kertaa kas­vok­kain sitten maa­lis­kuun – Haa­vis­to Hong­kon­gin tur­val­li­suus­lais­ta: "Luo­vu­tus­so­pi­mus­ta ei enää voida so­vel­taa"

EU:n ulkoasiainneuvosto käsitteli maanantaina muun muassa Hongkongin turvallisuuslain vastaisia toimenpiteitä. Talouspakotteiden sijaan toimenpiteiksi väläytettiin esimerkiksi viisumipolitiikkaa ja kaksikäyttötuotteiden rajoituksia.


Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan jäsenmaat olivat epävirallisessa kokouksessa melko yksimielisiä sen suhteen, että unionin on kehitettävä yhteinen vastaus Kiinan Hongkongille asettamalle turvallisuuslaille.
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan jäsenmaat olivat epävirallisessa kokouksessa melko yksimielisiä sen suhteen, että unionin on kehitettävä yhteinen vastaus Kiinan Hongkongille asettamalle turvallisuuslaille.
Kuva: Virginia Mayo / POOL

Euroopan unionin jäsenmaiden ulkoministerit tapasivat ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen kasvokkain Brysselissä ulkoasianneuvoston kokouksessa maanantaina. Epävirallisessa kokouksessa tunnusteltiin yhtenä asiana jäsenmaiden linjaa vastaukseksi Kiinan toimille Hongkongissa.

Suomesta kokoukseen osallistui ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Haaviston mukaan jäsenmaat olivat puheenvuoroissaan melko samansuuntaisia sen suhteen, kuinka Kiinan asettamaan turvallisuuslakiin tulisi suhtautua.

– Kokouksessa todettiin, että turvallisuuslaki antaa Kiinan hallinnolle pitkälle menevän mandaatin itsehallintoalueen suhteen ja korostettiin sitä, että EU:n olisi hyvä reagoida yhdessä toimia tätä vastaan, Haavisto kertoo virtuaalisessa lehdistötilaisuudessa.

– On tietysti totta, että EU:n eri jäsenmailla on erilaisia riippuvuuksia ja taloussuhteita Kiinaan ja ne saattavat maiden kannoissa vaikuttaa. Riitaa siitä, miten huoliin tulisi reagoida, ei tämän päivän keskusteluissa ollut.

Toimenpidelistalla viisumipolitiikka

Esimerkiksi EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell on kannanotossaan sanonut, ettei pidä talouspakotteita oikeana ratkaisuna. Kysyttäessä, jäävätkö toimenpiteet ilman talouspakotteita kosmeettisiksi, Haavisto sanoi merkitystä olevan nimenomaan EU:n yhteisellä linjalla.

– Kuinka paljon kansainvälinen yhteisö voi vaikuttaa lakiin sen jo tultua voimaan jää nähtäväksi. On ihan selvää, että yhteinen EU:n reaktio on se, jolla voi olla merkitystä tässä.

Haaviston mukaan kokouksessa väläytettiin toimenpiteitä, jotka liittyvät EU:n viisumipolitiikkaan sekä kaksikäyttötuotteisiin liittyviin rajoituksiin.

– Puhutaan sellaisista tuotteista, joihin voisi liittyä ihmisoikeusdimensio, eli kansalaisten valvontaan liittyvä tai tämän tyyppinen dimensio.

Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviilitarkoituksiin että esimerkiksi sotilaallisiin tarkoitusperiin.

– Sitten on jäsenmaiden toimenpiteitä, esimerkiksi viisumikäytännöt tai mahdolliset opiskelijavaihto-ohjelmat ja tämän tyyppisiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Nämä tulisivat varmaankin olemaan suosituksia jäsenmaille noudattaa yhteistä politiikkaa.

Luovutussopimukset eivät puheenaiheena

Haaviston mukaan jäsenmaiden ja Hongkongin väliset luovutussopimukset eivät olleet puheenaiheena kokouksessa. Ulkoministeri sanoo, että Suomen sopimus tehtiin erilaisissa olosuhteissa ennen turvallisuuslakia, eikä Haaviston oman käsityksen mukaan luovutussopimusta voi muuttuneessa tilanteessa soveltaa.

–  Esimerkiksi kuolemanrangaistuksen mahdollisuus tapauksessa, jossa henkilö siirrettäisiin Manner-Kiinaan, on ehdottomasti asia, jota on mietittävä tässä uudessa tilanteessa.

Asialistalla oli maanantaina lisäksi erityisesti Latinalaisen Amerikan ja Karibian koronatilanne sekä EU:n ja Turkin väliset suhteet. Lisäksi keskusteltiin muun muassa Libyan sisällissodasta sekä Lähi-idän rauhanprosessista.

Seuraava virallinen ulkoasiain neuvoston kokous pidetään syyskuussa.

– Hongkong on ollut esillä niin paljon, että uskon että tämä seuraavassa ulkoasiain neuvostossa tulee asialistalla säilymään.

Tausta

Turvallisuuslaki

Kiinan Hong Kongin itsehallintoalueelle säätämä turvallisuuslaki astui voimaan 30. kesäkuuta.

Turvallisuuslaki teki muun muassa itsenäisyyden ajamisesta, vallankumouksellisuudesta, terrorismista ja salaliitosta vieraiden valtioiden kanssa rangaistavaa. Näistä rikoksista voi saada jopa elinkautisen.

Esimerkiksi itsenäisyyttä tukevan lipun heiluttamista voitaisiin pitää lain nojalla rikoksena.

Laki mahdollistaa kiinalaisten turvallisuusviranomaisten toiminnan Hongkongissa ja mahdollistaa rikoksesta epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan oikeudenkäyntiä varten.

Kuinka paljon kansainvälinen yhteisö voi vaikuttaa lakiin sen jo tultua voimaan jää nähtäväksi.
Pekka Haavisto ulkoministeri