EU:n rakennerahastovaroja on hallinnoitu Suomessa virheellisesti, katsoo Valtiontalouden tarkastusvirasto. Valtiolle on syntynyt korkomenoja, kun rahaa on maksettu ulos ennen kuin EU on maksanut omat osuutensa. Ne jäävät Suomen tappioksi.
Puutteellinen seuranta voi johtaa siihen, että Suomi jää ilman osaa sille myönnettyä rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, tarkastusvirasto sanoo. Menetettyjen tulojen suuruutta virasto ei tarkastuskertomuksessaan arvioi.
Tiistaina julkistettu kertomus koskee ohjelmakautta 1995—99. Viime vuoden kesäkuun loppuun mennessä valtion budjetista oli maksettu EU:n puolesta 52,3 miljoonaa euroa enemmän kuin EU:n rahastoista oli saatu maksuja tämän ohjelmakauden rahoista.
Maksatukset jatkuvat vielä virallisen ohjelmakauden päättymisen jälkeen, koska ohjelmien pyörittäminen ja tilittäminen kestävät kauan.
Virasto kehottaa työministeriötä korjaamaan todetut puutteet nopeasti, jotta kuluvan ohjelmakauden ESR-tuki voidaan käyttää täysimääräisesti hyödyksi. Sosiaalirahaston rahoista vastaa Suomessa työministeriö, aluekehitysrahastoa hoitaa sisäministeriö.
Tarkastusviraston mukaan varojen käytön seurannasta on puuttunut selkeä kokonaisvastuu, eikä maksatustietoja ole säännöllisesti täsmäytetty kirjanpidon ja seurannan välillä. Hankeseurannan maksatustiedot olivat 80 miljoonaa euroa alemmat kuin kirjanpitoon sisältyvät luvut.
EU:lle toimitettavat maksuhakemukset perustuvat maksatustietoihin, joten tästäkin on voinut aiheutua Suomelle menetyksiä. Virasto patistaa sisä- ja työministeriöitä selvittämään, mistä erot johtuvat, jotta kaikki tukikelpoiset menot saataisiin varmasti maksatushakemuksiin.
Osasyynä on ilmeisesti se, että ESR-ohjelmiin osallistuneiden ihmisten opinto- ja työmarkkinatukia ei ole kirjattu ohjelman hallintajärjestelmään, vaan ne on maksettu kokonaan kansallisista rahoista.
Lisäksi viivästymisiä on aiheutunut siitä, että hankkeet on saatu käyntiin aiottua hitaammin. Suomi sai ohjelmakaudella 1995—99 Euroopan aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta sekä maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta EMOTR-O:sta yhteensä noin 10 miljardia markkaa (1,68 miljardia euroa).
Kaikkea myönnettyä rahoitusta ei ole vieläkään onnistuttu käyttämään, vaan toteutusaste on noin 90 prosenttia. Suomella on ollut paljon työtä rakentaa kansallinen järjestelmä EU:n aluetukien vastaanottamiseksi. Hallintoa on tutkittu ja kehitelty koko EU-jäsenyyden ajan.
Tukien pyörittäminen on kuitenkin osoittautunut raskassoutuiseksi työksi niin Suomessa kuin EU:ssakin. Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii myös komissiota hidastelusta maksatuksissa. Maksut eivät saisi pelkästään teknisistä syistä viivästyä kuukausia, virasto huomauttaa.
