EU:n komissio ehdottaa ensi keskiviikkona julkaistavassa raportissa kymmenen maan ottamista EU:n jäseneksi vuonna 2004. Bulgarialle ja Romanialle asetetaan päämääräksi vuosi 2007. Turkille sen sijaan ei aseteta päivämäärää jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi. Uutistoimisto Reuters kertoi perjantaina etukäteen ensi viikon raportista ja viittasi komission sisäisiin lähteisiin.
Sen sijaan laajentumisesta vastaavan komissaari Günter Verheugenin edustaja Jean-Christophe Filori kieltäytyi perjantaina kommentoimasta tietovuotoa. Filorin mukaan raportti on vasta valmisteilla, eikä lopullisia kantoja ole vielä otettu.
Jean-Christophe Filori kuitenkin kiisti tiedot, että Turkille suunniteltaisiin miljardin euron tukipakettia uudistusten vauhdittamiseksi.
Ensi viikon raportissa ehdotettaisiin EU-lähteiden mukaan tiukkaa seurantaa tulevissa jäsenmaissa, miten ne pystyvät panemaan toimeen kaikki hallinnolliset EU-jäsenyyden vaatimat toimet.
Sen lisäksi komissio vaatisi turvatoimia sen varalta, horjuttaako kymmenen uuden jäsenmaan mukaantulo sisämarkkinoita. Vastaavanlaiset turvatoimet olivat voimassa Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyessä unioniin vuonna 1995. Niitä ei kuitenkaan koskaan tarvinnut saattaa voimaan.
Komissio aikaisti raportin julkaisemista viikolla, jotta lokakuun loppupuolella pidettävään Brysselin huippukokoukseen mennessä jäsenmailla olisi tarpeeksi aikaa perehtyä raporttiin. Lopullinen päätös uusista jäsenistä tehdä Kööpenhaminassa joulukuussa.
Turkille tunnustusta
tehdyistä uudistuksista
Komission sisällä väitetään olevan edelleen erimielisyyksiä sekä hakijamaiden kyvystä suoriutua jäsenyyden vaatimuksista että Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta.
Myös Bulgarialle ja Romanialle lupaus liittymisajankohdasta viiden vuoden päästä on monien mielestä liian riskialtis.
Jäsenyyteen saakka komissio seuraa myös tarkasti EU:n lainsäädännön toteuttamista tulevissa jäsenmaissa ja antaa vielä erityisraportin ennen liittymistä vuonna 2004.
Turkille EU on antanut tunnustusta tehdyistä uudistuksista, mutta maassa on edelleen sekä taloudellisia että poliittisia ongelmia, jotka eivät sovi yhteen EU-jäsenyyden kanssa. Kurdijohtaja Abdullah Öcalanin kuolemantuomion peruuttaminen on yksi perustavaa laatua oleva kysymys.
"Tervehdin tätä päätöstä. Se on selvästi linjassa vastikään Turkissa hyväksyttyjen uudistusten kanssa", Verheugen totesi perjantaina julkaistussa kannanotossa.
Verheugen on aikaisemmin todennut, että komission raportissa ei vaieta Turkin ongelmista. Hänen mielestään Turkin uudistusvoimia on rohkaistava ja ovi pidettävä auki.
Yhdysvallat on vuosia painostanut EU:ta ottamaan Turkin jäseneksi. Nato-jäsen Turkin geopoliittinen asema on ollut aina tärkeä ja korostuu vain entisestään ajankohtaisen Irakin kriisin vuoksi.
Ongelmat heijastuvat
Kyproksen jäsenyyteen
Turkin kysymys heijastuu myös Kyproksen jäsenyyteen. Saaren kahtiajaon lopettamisesta käydään parhaillaan YK:n johdolla neuvotteluja. Aikaisemmin on arvioitu, että EU joutuisi perääntymään Kyproksen kohdalla Turkin painostuksen vuoksi.
Turkki on uhannut liittää saaren turkkilaisen pohjoisosan Turkkiin, jos Kyproksen kansainvälisesti tunnustettu eteläosa otetaan EU:n jäseneksi.
EU on kuitenkin valmis ottamaan Kyproksen mukaan oli saari yhdistynyt tai. Kreikka on puolestaan uhannut estää koko EU:n laajentumisen, jos Kypros ei ole mukana laajentumisen ensi vaiheessa.
Brysselissä vierailulla oleva Turkin apulaispääministeri Mesut Yilmaz sanoi Turkin painostavan edelleen EU:ta, jotta se ilmoittaisi selkeän päivämäärän jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi.
Yilmaz sanoi odottavansa lopullista päätöstä vasta Kööpenhaminan huippukokouksesta. Sinne asti Turkin painostuksen odotetaan jatkuvan.
EU:n jäsenyysneuvottelut ovat ratkaiseva vaalitaistelun teema Turkin marraskuun kolmantena pidettävissä parlamenttivaaleissa.
