EU:n energiansäästötoimet saavuttivat syyskuun alussa uuden etapin, kun seitsemän vuotta sitten kiellettyjen hehkulamppujen korvaajiksi tarkoitetut halogeenihehkulamputkin kiellettiin.
Käytännössä Suomessakin ollaan siirtymässä ledien yksinvaltaan, sillä monia ärsyttäneet hitaasti syttyvät energiansäästölamput alkavat nekin olla historiaa. Niitä saa myydä, mutta suosio on hiipunut.
Vaikka halogeenien kielto on voimassa, ihan heti tällaiset lamput eivät hyllyiltä häviä, sillä kaupat saavat myydä EU-alueella olevat lamppuvarastonsa tyhjiksi. Uusia ei enää kuitenkaan ole saanut syyskuusta alkaen tuoda markkinoille.
Tyypillisesti tällainen halogeenihehkulamppu on toteutettu niin, että tutun lasisen kuvun sisällä valoa tuottaa erillinen halogeenikapseli. Näissä lampuissa on ollut tavallisimmat kierrekannat eli E27 ja kapeampi E14.
Halogeenilamput eivät kuitenkaan näin helposti kuole, sillä kielto ei koske esimerkiksi spotti- ja alasvaloissa monessa kodissa käytettäviä pienjännitehalogeeneja. Näitä ovat esimerkiksi piikkikantaiset G4, GU4, ja GU5.3 -halogeenit sekä G9-kantaiset pikkulamput.
– Myös halogeenivalonheittimissä käytettyjä putkenmallisia polttimoita jää myyntiin. Tosin niiden menekki laskee, koska ledeillä toteutetut valonheittimet ovat vallanneet markkinoita, kertoo Airam Oy:n kodin tuotteista vastaava myyntijohtaja Kari Niemenmaa.
Pikkuhalogeenit luetaan erikoislampuiksi, joten niitä löytyy tulevaisuudessakin kauppojen lamppuhyllyiltä, kertoo valtion energiansäästön palvelukeskuksen Motiva Oy:n asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Hän arvioi, että ajan myötä myös nämä pienokaiset tulevat vääjäämättä ledien korvaamiksi ja katoavat.
– Kannattaa muistaa, että näillä kodin pienjännitehalogeeneja käyttävillä valaisimillakin on elinikänsä, ja uusiahan ei juuri enää tehdä. Sitä kautta nekin korvautuvat vuosien mittaan ledivalaisimilla.
Erikoislampuiksi luetaan myös vasaralamput eli paremmin tällejä ja tärinää kestävät hehkulamput sekä uunilamput ja vastaavat. Tosin nykyään esimerkiksi saunaan on jo kuumuutta sietäviä ledejä.
Pikkuruista lediä vaikea toteuttaa
Osa valmistajista on tehnyt lediversioita myös pienten halogeenien korvaajiksi, mutta ledin vaatima elektroniikka vie tilaa ja siksi moni ledikorvike ei yksinkertaisesti mahdu esimerkiksi pienen spottivalaisimen sisään.
– Tässä koossa ledeistä on haastavaa saada irti yhtä paljon valovoimaa kuin pienjännitehalogeenista, Airamin Kari Niemenmaa sanoo.
Hänen mukaansa Airam aikoo toistaiseksi pitää perinteiset pienet halogeenipolttimot myynnissä ledien rinnalla niin kauan kuin laki sen sallii.
– Niitä ei ole kiirettä lopettaa. Toki seuraamme samalla, miten EU-lainsäädäntö on kehittymässä.
– Monelle kuluttajalle vain on niin helppo ottaa kauppareissulla se samanlainen pikkuhalogeeni palaneen tilalle, vaikka voikin miettiä onko se valinta järkevä vai ei, Niemenmaa sanoo.
Esimerkiksi kodin remonteissa vanhoja halogeenispotteja ja alasvaloja on vaihdettu jo jonkin aikaa pääasiassa integroidulla, ei-vaihdettavalla ledivalonlähteellä varustettuihin.
Airamilla on havaittu, että sen sijaan ulkovalaisimien osalta kuluttajat hylkivät ei-vaihdettavilla ledeillä varustettuja valaisimia.
– Jos valaisin pimenee parin-kolmen vuoden päästä, se on iso työ vaihtaa kokonaan uuteen ja mikä pahempaa, samanlaista valaisinta ei hyvin todennäköisesti enää löydykään valikoimista. Siksi ulos halutaan valaisimia, joissa on itse vaihdettava lamppu.
EU:n kielto kääntää halogeenien kokonaismyynnin jyrkkään laskuun, sillä hehkulampun korvikkeet ovat esimerkiksi Airamilla muodostaneet kaupasta ison osan.
– Lisäksi moni jälleenmyyjä on jo tehnyt päätöksen siirtyä pelkkien ledien myyntiin. Niiden hinnat ovat tulleet kovasti alas.
Motivan Päivi Suur-Uskin mukaan aika moni kuluttaja jo ymmärtää, että ledituotteet ovat täysin eri energiatehokkuusluokassa vanhaan hehkuteknologiaan verrattuna.
– Parhaimmillaan ledin saa jo melkein samalla hinnalla kuin sen halogeenihehkun. Led antaa saman valon määrän ja kuluttaa 6–7 wattia sähköä siinä missä vastaava halogeeni yli 50 wattia, Airamin Niemenmaa selittää.
Ledien luvataan myös kestävän jopa kymmeniä tuhansia tunteja siinä missä perushalogeeni jaksaa 1 000–2 000 tuntia. Ledille moni valmistaja antaa myös takuun.
Ei lamppuhamstrausta näkyvissä
Kun hehkulamppujen tulevasta kiellosta uutisoitiin 2010-luvun alkupuolella, moni suomalainen suhtautui vielä kalliisiin energiansäästö- ja ledilamppuihin suurella epäluulolla – ja rehellisyyden nimissä voidaan todetakin, että tuolloin kaupan oli myös valonlaadultaan surkeita ledejä.
Tämä sai monet hankkimaan ja jemmaamaan suuren määrän hehkulamppuja, joita kaapeista löytyy vieläkin.
Kari Niemenmaa muistaa ajankohdan hyvin.
– Meilläkin oli aivan uskomaton myynti, kun hehkulamppuja hamstrattiin. Teimme silloin lampuille 10 kappaleen retropakkauksen 50–60 -lukujen Airamin paketin malliin.
Hänen mukaansa nyt ei ole nähtävissä vastaavaa jemmausbuumia halogeenien osalta.
– Kuluttajien ymmärrys on kasvanut, ledit ovat kehittyneet paljon ja hinnat ovat tulleet reippaasti alas. Ei tarvitse paljon asian ääreen pysähtyä, kun tajuaa ettei vanhassa roikkumisessa ole enää mitään järkeä.
Ledien kehittyminen on tuonut myös mahdollisuuden valita valon värin tilan ja tilanteen mukaan.
Samaakin lamppua voi sekä himmentää että muuttaa valon väriä kotoisasta lämpimän keltavaaleasta aina sinisempään kohti päivänvalonkaltaista valkoista valoa.
