Komission puheenjohtaja Romano Prodi esittelee tänään oman ehdotuksensa EU:n tulevasta perussopimuksesta. Ehdotus sisältää muun muassa siirtymisen kokonaan enemmistöpäätöksentekoon ja vallan lisäämisen komissiolle talous- ja finassi- sekä ulkopolitiikassa. Luonnoksessa torjutaan ajatus erillisen presidentin viran perustamisesta, mikä epäilyttää myös suurinta osaa jäsenmaita.
Prodin perustuslakiluonnos on selkeän yksinkertainen kokoelma nykyisistä sopimuksista, joihin on liitetty perustuslakiosa ja perusoikeudet. Tekstiä on runsas sata sivua, mikä vastaa hyvin vaatimuksia yksinkertaistetusta sopimuksesta. Luonnoksessa ryhmitellään unionin politiikat ilman nykyistä pilarijakoa, joissa päätöksenteko on tällä hetkellä erilaista.
Periaatteena on, että jos jokin asia otetaan yhteisöpolitiikan alueeksi, siellä päätökset tehdään enemmistöpäätöksillä. Samalla Euroopan parlamentin valta kasvaa. Vain uusien jäsenmaiden hyväksyminen tehdään yksimielisesti. Perustuslakia voitaisiin muuttaa viiden kuudesosan enemmistöllä.
Komission presidentin valitsisi Euroopan parlamentti, kun nykyään sen valitsee huippukokous, ja parlamentti vahvistaa päätöksen. Komission jäsenet valitsisivat jäsenmaat, ja komission presidentti ja parlamentti vahvistaisivat valinnat.
Superpresidentti
ei saa kannatusta
Prodi haluaa ulkopolitiikan korkean edustajan viran yhdistettäväksi ulkoasiainkomissaarin virkaan unionin sihteeriksi, joka sijoittuisi komissioon mutta erikoisstatuksella. Luonnoksessa ei siis esitellä erillistä presidentin virkaa unionille, vaan nykyinen rotaatiojärjestelmä maiden kesken jatkuisi. Huippukokouksissa se vaihtuisi puolen vuoden välein ja tavallisissa neuvostoissa vuoden välein. Järjestelmä lupaa sekavuutta varmasti tulevaisuudessa.
Prodi on tiukasti vastustanut erillisen presidentti-instituution perustamista, koska pelkää komission puheenjohtajan vallan vähenevän. Samaa mieltä ovat pienet jäsenmaat, jotka pelkäävät puolestaan suurten maiden vallan kasvua. Erillistä presidenttiä tukevat Ranska, Britannia ja Espanja sekä Saksa ehdolla, ettei komission asema heikkene.
Myöskään tulevaa perussopimusta valmistelevan tulevaisuuskonventin puheenjohtaja Valery Giscardd'Estaing ei kannata superpresidentin viran luomista. "Jos olisimme yksi valtio, jossa on yksi kansa, meillä voisi olla yksi presidentti. Mutta me olemme erilaisia valtioita, joissa on erilaiset kansat ja meidän on otettava huomioon tämä erilaisuus", Giscard sanoi saksalaisen television lähetyksessä keskiviikkona.
Prodi on löytänyt myös ratkaisun, miten nykyiset jäsenmaat ja vuonna 2004 liittyvät jäsenmaat voivat jatkaa unionissa, vaikkeivät hyväksyisikään nyt valmisteilla olevaa perustuslakia. Maat voisivat olla mukana kaikessa siinä toiminnassa, joka on mukana nykyisissä sopimuksissa. Mutta kun toimintaa kehitetään ja päätöksiä tehdään uuden perustuslain mukaisesti, nämä maat pysyisivät ulkona. Ne muodostaisivat eräänlaisen Euroopan talousaluetta vastaavan ryhmän.
Giscardin luonnostelemassa luurankomallissa nämä maat tylysti pudotettiin ulos unionista.
Talouspolitiikkaan vahvempi ote
Talous- ja rahapolitiikasta Prodin luonnoksessa esitetään, että komissio tekisi selkeitä ehdotuksia eikä suosituksia kuten tähän saakka. Luonnoksessa esitetään myös komissiolle euroalueen ulkoista edustusta. Molempia asioita jäsenmaat ovat halunneet pitää tiukasti omassa valvonnassa.
Luonnoksessa ehdotetaan erillisen neuvoston perustamista euromaille, jotka ovat nykyään kokoontuneet epävirallisesti ennen kaikkien 15 maan muodostamaa Ecofin-neuvostoa. Erillisestä neuvostosta luovuttiin aikanaan Britannian tiukan vastustuksen vuoksi. Se pelkäsi jäävänsä sisärenkaan ulkopuolelle, koska ei ole euromaa.
Unionin politiikat on jaettu varsinaisiin poliitikoihin kuten sisämarkkinoihin, kilpailupolitiikkaan ja maatalouteen sekä niitä sivuaviin toimintoihin kuten sosiaalipolitiikkaan, ympäristöön ja kuluttajansuojaan. Täydentäviä toimintoja ovat kulttuuri ja koulutus. Oma lukunsa on ulkopolitiikka, johon Prodin luonnoksessa yhdistetään sekä ulkomaankauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö, jotka jo nyt ovat yhteisön toimivallassa.
Luonnoksessa vaaditaan aloiteoikeutta komissiolle kaikessa ulkopolitiikassa. Puolustus on osa ulkopolitiikkaa, mutta se toimii erillisen päätöksenteon periaatteella.
Jos maat haluavat sitoutua keskinäiseen puolustukseen, siitä tehdään erillinen julistus.
Perustuslakiin on tarkoitus kuitenkin jättää mahdollisuus tiiviimmästä yhteistyöstä muussakin kuin puolustuksessa jäsenmaiden kesken, jos sellainen yhteistyö ei ole tulevan perustuslain vastainen.
