EU:n toisen uuden jäsenmaan
Romanian talous on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana huimaa vauhtia. Maassa vallitsee siksi luja usko tulevaisuuteen. Bukarestin katukuvakin poikkeaa täysin muutaman vuoden takaisesta.
Maan johtavan talouslehden, Ziarul Financiarin toimituspäällikkö Cristian Hostiuc uskoo Romanian kehittyvän hyvin pian yhdeksi EU:n tärkeimmistä alueista, idän ja lännen portiksi. Hän uskoo Bukarestin väestön kaksinkertaistuvan neljään miljoonaan muutamassa vuodessa.
Bukarestin aluetta vaivaa Hostiucin mukaan vakava työvoimapula, mikä näkyy palkkatason nousuna. Tulevan kasvun takeena Romanialla on Moldavian tasavalta. Maa toimii Romanian työvoimareservinä: Jo yli 100 000 moldavialaista on saanut Romanian kansalaisuuden.
Toisaalta myös satoja tuhansia romanialaisia työskentelee muissa EU-maissa, yksinomaan Espanjassa peräti 400 000. Maan talouden kannalta he ovat erittäin tärkeitä ihmisiä. Merkityksensä ulkomaisilla palkkapusseilla on koko kansantaloudelle: Käytännössä Romanian maksutase pysyy tasapainossa vain ulkomailla työskentelevien rahalähetysten ja ulkomaisten investointien avulla.
Romaniassa tavataan
vähätellä ongelmia
Ulkomaisia investointeja Romania on vetänyt oleellisesti Bulgariaa paremmin. Syyksi Hostiuc uskoo Romaniassa voimassa olevan 16 prosentin suuruisen tasaveron. Houkutuksia investoijille tarvitaankin, sillä Romanian suurin ongelma on maan huono infrastruktuuri. Rautatiet ovat kurjassa kunnossa, eikä esimerkiksi maassa ole käytännössä yhtään moottoritiekilometriä.
Avoimen talouden lisäksi Romaniassa harmaa talous on vahvassa vedossa. Hostiuc arvioi sen olevan jopa kolmanneksen luokkaa.
Romanialaiset sulkevat silti silmänsä ongelmilta. Maan hallinnonvalvontaviraston johtaja Dan Drosu Saguna väittää, ettei Romaniassa ole enempää korruptiota kuin läntisissä EU-maissa. Muissa EU-massa ollaan hänen mukaansa vain osaavampia: Korruptio ja harmaa talous osataan organisoida niin hyvin, ettei niitä eroteta yhtä hyvin kuin Romaniassa.
Bulgariassa osataan
odottaa rauhallisesti
Jos romanialaiset uskovat EU:hun kuin taikasauvaan, bulgarialaiset ovat oleellisesti varautuneempia. He uskovat pikemminkin hitaaseen kehitykseen ja näkevät realistisesti maan suuret ongelmat.
Bulgaria koki pahan romahduksen vuonna 1997. Sen jälkeen sen valuutta sidottiin Saksan markkaan ja maahan tulivat vakaat hinnat. Palkkataso on alhainen, tulojen nousu vastaa tuottavuuden kasvua. Puolella kansasta on rahaa käytettävänään päivässä vain parisen euroa. Moni eläkeläinen joutuu tulemaan toimeen kuukauden pelkästään 30 eurolla.
Bulgarialaiset luottavat, että EU-jäsenyys parantaa heidän asemaansa Venäjän ja Lähi-idän markkinoilla, joilla he uskovat tuotteensa olevan kilpailukykyisiä.
Myös 15 prosentin suuruisen yritysveron ja 10-24 prosentin haarukassa olevan tuloveron odotetaan vauhdittavan talouden kasvua. Pulmia sen sijaan pelätään aiheutuvan ikääntyneestä väestörakenteesta sekä työttömyydestä. Työvoimapulaa taas maassa on erityisesti voimakkaasti kasvavalla rakennussektorilla.