Lukijalta
Mielipidekirjoitus

EU-pu­heen­joh­ta­ja­maa­na aloit­ta­neel­ta Un­ka­ril­ta on lupa odottaa yl­lä­tyk­siä – en­sim­mäi­nen koet­tiin jo toisena päivänä

Kun Unkari edellisen kerran toimi EU:n kiertävänä puheenjohtajana, se aiheutti skandaalin. Jokainen maa pääsee esittelemään kulttuuriaan, ja pääministeri Viktor Orbánin Unkari asetti näytille historiansa.

Heino Nyyssönen
Heino Nyyssönen

Vuoden 2011 kyseistä näyttelyä koristi Suur-Unkarin 1848 rajoilla koristeltu matto. Kriitikoille hallinto ujutti tyytymättömyytensä rajoihinsa, jotka vedettiin ensimmäisen maailmansodan seurauksena.

Viime maanantaina alkaneen uuden puolivuotiskauden tekee mielenkiintoiseksi se, että ensimmäistä kertaa puhetta johtaa EU:n suurin kriitikko. Myös Suomessa Unkarista ja ”Unkarin tiestä” on puhuttu vaaleista toiseen.

Ei ole enää uutinen, että Viktor Orbán on eurooppalainen ongelma. Nyt jännitetään sitä, miten hän käyttäytyy alkavalla puheenjohtajuuskaudella.

Nopealiikkeinen pääministeri lupaili yllätystä heti alkuun. Sellainen koettiin jo toisena päivänä, kun yleensä Putinin kanssa kaveerannut pääministeri matkusti Kiovaan. Unkarin ensisijainen tavoite on ei vähempää kuin rauha Ukrainaan, jossa hän esitti pyynnön aselevosta.

Toinen yllätys voi olla viime sunnuntaina julkistettu europarlamenttiryhmä Patriootit Euroopan puolesta. Viikon puolivälissä ryhmä oli enää kahden jäsenmaan edustajia vailla. Euroopan laitaoikeistossa käydään nyt kovaa valtataistelua ja pudotuspeliä.

Syy yhteistyölle on ilmeinen: raha ja valta. Ryhmät saavat tukea, ja toisaalta Unkarin pääministeri haluaa EU:n heikon oikeusvaltiokehityksen takia siltä jäädyttämät yli 20 miljardia euroa.

Orbán odottaa oman asemansa vahvistuvan edelleen Ranskan ja Itävallan sekä Trumpin mahdollisen vaalivoiton myötä. Unkari on harvoja maita, joissa Trump on Bidenia suositumpi. Puheenjohtajuuden tunnus on kopioitu suoraan Yhdysvaltojen konservatiiveilta: Make Europe Great Again.

"Maata on hallittu poikkeusvaltuuksin niin pakolaiskriisiin, koronaan kuin Ukrainan sotaan vedoten."

Poliitikkona Viktor Orbán on EU:n kokenein ja haluaa näyttää vahvaa johtajuutta. Hänelle on jo muistutettu, ettei puheenjohtajuus ole mikään Euroopan kuninkuus.

Toistaiseksi Viktor Orbán on jo ehtinyt vastustaa Ursula von der Leyenin jatkokautta ja pitänyt EU:n äskettäisiä johtajanimityksiä häpeällisinä. Tavoistaan poiketen Leyen ei myöskään tule heti Budapestiin, eikä Euroopan parlamentti ottane Unkarin pääministeriä vastaan.

Euroteesinsä pääministeri Orbán naulasi jo viime syksynä: Brysselin tehtävänä ei ole rohkaista "gender-propagandaa" eikä maahanmuuttoa. Yhteisiä rajoja on puolustettava, perheitä tuettava ja Brysselin lopetettava unkarilaisia koskeva kaksoisstandardinsa.

Diplomatia on koettanut olla sitäkin sopuisampi ja asettanut tavoitteita, joita monen on mahdollista tukea. Sellaisia ovat varsin yleisluontoiset kilpailukyvyn, puolustuksen, demografian ja maahanmuuton, koheesion ja laajentumisen edistäminen.

Puheenjohtajuuden kynnyksellä sisäpoliittiset asetelmat ovat olleet hakusessa. Eurovaaleissa Orbánin Fidesz pysyi odotetusti suurimpana puolueena, mutta prosentuaalisesti tulos oli heikoin koko EU-jäsenyyden aikana.

Samaan aikaan järjestettyjen paikallisvaalien takia Fidesz onnistui viemään vaaliuurnille yli kaksi miljoonaa äänestäjää. Se on kuitenkin miljoona ääntä vähemmän kuin parlamenttivaaleissa kaksi vuotta sitten.

Syynä on kevään uusi puheenaihe entinen Fideszin sisäpiiriläinen Péter Magyar. Hän on paljastanut korruptiota ja korjasi eurovaaleissa lähes tyhjästä 30 prosentin äänisaaliin.

Fidesz on huolissaan haastajan noususta, mutta vielä enemmän Magyar rokotti oppositiota. Magyar onnistui käytännössä vaihtamaan lähes koko opposition.

"Maa on edelleen EU:n jäsen, vaikka on sen korruptoitunein ja oikeusvaltioltaan heikoin lenkki."

Jää nähtäväksi, onko Magyarin TISZA-puolueesta todelliseksi oppositiovoimaksi, vai onko se pikemmin Fidesz 2.0. Myös Magyar on luvannut palauttaa Unkarilta EU:ssa jäädytetyt miljardit.

Puheenjohtajuuden ohella Unkarilla on nyt myös vähemmän noteerattavia ”merkkipäiviä”. On jo kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Viktor Orbán julisti hyvästit liberaalille valtiolle.

Viisi vuotta myöhemmin Romanian kesäpuheessaan pääministeri julisti illiberalismin jo viedyn päätökseen Unkarissa. Historia ei ole kuitenkaan loppunut siihen, vaan maata on hallittu poikkeusvaltuuksin niin pakolaiskriisiin, koronaan kuin Ukrainan sotaan vedoten.

Illiberalismi käsitteenä on jäänyt suhteellisen hämäräksi. Kyse on Orbánin omasta retoriikasta, jota hän on käyttänyt varsin joustavasti.

Pehmeäksi autoritarismiksi luokittelemani Unkarin malli on merkinnyt ikäviä aikoja Viktor Orbánin vastustajille. Maa on edelleen EU:n jäsen, vaikka on sen korruptoitunein ja oikeusvaltioltaan heikoin lenkki.

Heino Nyyssönen on Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori, poliittisen historian dosentti. Kirjoitus perustuu häneltä juuri julkaistuun Unkarilaisen autoritarismin nousu -teokseen (Vastapaino 2024).