Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) EU-puheiden sävy on muuttunut sitten alkuaikojen. Lähentymistä kohti pääministeri Paavo Lipposen (sd.) vetämää linjaa on nähty sekä hyvässä että pahassa: niin EU-skeptikkojen kuin eurointoilijoiden piirissä.
Syksyllä hallitus halusi lieventää EU:n keskinäisiä turvatakuita, mutta keväällä eurovaalikampanjan aikoihin Vanhanen puolusti jo tulisesti kansainvälistä yhteistyötä. Hän julisti, että sivustakatsominen ei ole hyve, vaan synti.
Eurooppa-mielisten parlamentaarikkojen etujoukkoon kuuluva Piia-Noora Kauppi (kok.) ei katsele edelleenkään luottavaisena Suomen roolia EU-politiikassa. Pieni ryhtiliike on hänen mielestään viime aikoina tapahtunut, mutta pääministerin otteissa on hänen mielestään yhä horjuvuutta.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) puolestaan näkee, että Vanhanen on parantanut juoksuaan sitten alkumetrien. Jaakonsaaren mielestä hän on ottanut nyt pesäeron "impivaaralaisuuteen". Nyt ohjakset ovat tiukasti käsissä, vaikka EU-hehku puuttuukin.
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.) ei näe linjassa muutoksia hallituksen vaihdoksen jälkeen, mutta EU:n roolissa kylläkin. Lehtomäen mielestä Suomi ei ole missään tapauksessa pudonnut junasta.
Ministereissä vikaa
Piia-Noora Kauppia härnää erityisesti se, ettei hallitus ole aktiivisesti mukana EU-keskusteluissa mitä tulee turvallisuuspolitiikkaan. Hän muistuttaa, että EU on kuitenkin pääfoorumi, jossa päätetään Suomenkin suunnasta.
Vanhasen lisäksi Kauppi arvostelee rankasti ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.) ja puolustusministeri Seppo Kääriäistä (kesk.).
Kauppi on pahoittanut mielensä Tuomiojan lausumasta, että turvatakuista keskusteleminen on turhaa jorinaa. "Jos Suomi haluaa, että jäsenmaat etenevät yhdessä, pitäisi mahdollisimman vähän tehdä muutoksia, joissa eri maita kohdellaan eri tavoin", hän opastaa.
Turvallisuus- ja puolustuskysymykset eivät ole Kaupin mielestä ainoita, joissa Suomi on nyt sivuraiteella. Hän ottaa esimerkiksi kemikaaliasetuksen, jota Suomi kiirehtii. "Sitä vaaditaan läpihuutojuttuna. Kyse on kuitenkin monimutkaisesta järjestelmästä. Kaikki tämä vain Viikin viraston takia."
Suomi on Kaupin mielestä kadottanut EU:n yhteistyön olennaisen asian ja keskittyy epäolennaisuuksiin.
Kokematon koneisto
Piia-Noora Kauppi ei ole vakuuttunut keskustan EU-tietoudesta. Hänen mielestään maailman on kovin toisenlainen EU-aikana kuin sitä ennen.
"Keskustalainen poliittinen koneisto on aika kokematon. Jokaisella menee aikansa, että tottuu tähän pyöritykseen."
Piia-Noora Kauppi istui konventissa yhtä aikaa Vanhasen kanssa. Hänen persoonansa ei kuulemma tehnyt suurta vaikutusta, "mutta se johtuu pääosin varmasti siitä, että hän edusti parlamentissa pienryhmää".
Koska Vanhanen ei ole kielimiehiä, nopea reagointi kokouksissa ei ollut Kaupin mielestä kovin sujuvaa.
"Kuuluin niihin, jotka yllättyivät, kun hänestä tuli pääministeri. Minulla ei ole kuitenkaan mitään Vanhasen persoonaa vastaan. Tässä on kyse politiikan sisällöstä", Kauppi loiventaa.
Vanhanen on Piia-Noora Kaupin mielestä oppinut virheistään ja ottanut uutta asentoa. Kauppi epäilee, että hallituskumppani SDP:llä on sormensa pelissä. "Demarit eivät istu hallituksessa, joka ottaa euroskeptisen linjan."
Mutta SDP on Kaupin mielestä nyt erilainen puolue kuin ennen. "Lipposen jääminen kokonaan hallituksen ulkopuolelle näkyy siinä, ettei hänellä ole enää samanlaista auktoriteettia omienkaan joukossa."
Ytimiä ei enää ole
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen mielestä EU:ssa ei ole enää mitään ytimiä, joihin pääministerin olisi Suomea vietävä. "Tietyssä vaiheessa EU:n sisälläkin oli kenties sellaista ajattelua, että tietyssä yhteistyömallissa mennään erilaisiin ytimiin, mutta enää ytimiä ei ole", hän sanoo.
Sen sijaan on erilaisia yhteistyöryhmittymiä. Lehtomäen mielestä ytimillä voi ymmärtää esimerkiksi talous- ja rahaliiton euromaita, "mutta pikemminkin linja on mennyt ajassa eläväksi niin, että luomme politiikkaa tilanteessa, miten EU kehittyy", Lehtomäki toteaa.
Lehtomäki kiistää ehdottomasti sen, etteikö Suomi olisi aktiivinen Euroopassa. Hän sanoo, että turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossakin linjataan, että Suomi osallistuu unionissa yhteistyöhön kriisinhallinnassa ja puolustusyhteistyön kehittämisessä.
Ulkomaankauppaministeri painottaa verkottumisen merkitystä EU:ssa. Kun jäseniä on 25, on Lehtomäen mielestä syytä hakea yhteistyökumppaneita asiakohtaisesti.
Lehtomäen mielestä olennaista on kokonaisuus, yhteiset tavoitteet eikä kenenkään pitäisi vetää naruista omiin suuntiin.
Hän ei allekirjoita väitettä, että Suomi olisi liukumassa euroskeptisten maiden joukkoon. Nyt olisi isojen muutosprosessien takia syytä tähyillä yhteistä suuntaa.
Laajentumisen olennainen vaikutus EU:ssa on Lehtomäen mielestä juuri verkostuminen. Toisekseen mukaan on tullut lisää maita, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa, joten arkielämän tuntemusta Suomen itänaapurista on EU:ssa olemassa entistä enemmän.
Saumaa ryhtiliikkeeseen
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari ennätti huolestua ihan oikeasti hallituksen EU-linjasta Vanhasen alkuaikana. "Silloin oli vallalla epämääräinen EU-ilmasto. Pelästyin, kun pääministeri ilmoitti, ettei hän ole erityisen EU-henkinen", Jaakonsaari selvittää.
Nyt helpottaa. Pääministeri on Jaakonsaaren mielestä ottanut EU-ohjat käsiinsä. Jotain silti puuttuu. Jaakonsaari kaipaisi EU-hehkua, vaikkei kuitenkaan mitään yya-fraaseja.
Nyt olisi Jaakonsaaren mielestä sauma erittäin aktiiviseen, aloitteelliseen ja idearikkaaseen EU-politiikkaan, koska unionissa on haku päällä, kun uudet jäsenmaat hakevat painopistettään.
Liisa Jaakonsaarikin on sitä mieltä, että unioni on muuttunut. Hän ei usko linjanmuutokseen, mutta sen sijaan aktiivisuuden asteen heikentymiseen kyllä.