Suomessa ja muissa EU-maissa mietitään, millaisiin vastatoimiin Venäjää kohtaan on syytä ryhtyä Britanniassa tehdyn hermomyrkkyiskun takia. Osa EU-maista päättää toimistaan ehkä jo maanantaina.
Britannia syyttää iskusta Venäjää, ja myös muut EU-maat katsovat, että Venäjä on vastuussa. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Matti Pesu katsoo, että vastatoimia pohtiessaan Suomi ei voi lipsua EU:n valtavirran päätöksistä, vaikka ne kovia olisivatkin.
Pesu sanoo STT:lle, että jos Suomi kriisitilanteessa toivoo saavansa EU-mailta apua, on sen itse osoitettava myös solidaarisuutta.
– Suomella on siinä mielessä omintakeinen turvallisuusratkaisu, että se nojaa todella vahvasti EU:hun turvallisuusyhteisönä. Tämä poikkeaa jäsenmaiden enemmistöstä, ja on nimenomaan Suomen kannalta tärkeää, että jäsenmaat tukevat toisiaan tilanteissa, kun niiden turvallisuutta on uhattu tai loukattu.
– Potentiaaliset toimet ovat samoja kuin muilla EU-mailla: tiedustelutehtävissä olevien "diplomaattien" karkotuksia, sanktiot valittuja yksilöitä kohtaan, Pesu listaa.
Poliittinen paine Suomea kohtaan on Pesun mukaan suuri etenkin jos Suomelle tärkeät viiteryhmämaat, kuten Saksa tai Ruotsi, ryhtyvät toimiin.
EU-maista ainakin Baltian maat, Puola ja Ranska harkitsevat mediatietojen mukaan joidenkin venäläisten diplomaattien karkottamista. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee diplomaattikarkotuksia, uutisoi Washington Post -lehti nojaten yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin viranomaislähteisiin.
"Ei uskottavaa selitystä"
Venäjän tiedustelupalvelun entinen eversti ja kaksoisagentti Sergei Skripal sekä hänen tyttärensä yritettiin murhata Britannian Salisburyssa maaliskuun 4. päivä Novitshok-hermomyrkyllä. Lisäksi hermomyrkystä sai vakavia oireita yksi poliisi.
Venäjä on antanut tiukkoja lausuntoja, joissa kiistää osallisuutensa myrkytykseen.
– Aukottoman selityksen saaminen on hyvin vaikeaa. Mutta kaikella todennäköisyydellä kyseessä oli Venäjä. Tämä on myös EU:n jäsenmaiden yhteisesti hyväksymä kanta, Pesu sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän kiistäminen perustuu samaan malliin, joka esimerkiksi Ukrainassa on nähty.
– Ei pyritä mihinkään yhteen uskottavaan selitykseen, vaan ilmoille heitetään yhtä sun toista selitystä, jotka hämmentävät yleistä ilmapiiriä ja hämärtävät kokonaiskuvaa. Venäjä on jälleen spinnannut tämän osaksi lännen Venäjä-vastaisuutta, joka tukee sisäpoliittisesti toimivaa kertomusta Venäjästä uhrina, tutkija Pesu sanoo.
Tutkija kiittelee, että presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini (sin.) ovat antaneet hermomyrkkytapauksen vakavuudesta painokkaita lausuntoja.
– Näin pitääkin olla. Näyttää siltä, että EU-maan alueellista koskemattomuutta on loukattu käyttämällä joukkotuhoasetta.
Pesu täydentää, että tapaus on myös Suomen näkökulmasta hyvin vakava asia.
– Olennaista on kuitenkin se, miten Suomi konkreettisesti toimii.