Oulu Oulu on Britannian suurlähettiläs Matthew Kirkille mieluisa paikka. Jo hänen vaimonsa isä kävi aikoinaan Oulussa, laivastovierailulla. Oli vuosi 1955, ja Kirkin appiukko oli arvoltaan ensimmäinen luutnantti. Amiraalina eläkkeelle jääneen upseerin tarina on elävästi Kirkin mielessä.
Vierailu oli ensimmäinen laivastovierailu Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Juuri ennen Ouluun tuloa ensimmäinen luutnantti sai viestin Britannian Helsingin suurlähetystöstä, laivastoasiamieheltä. Viestissä kerrottiin, että vierailu oli syytä ottaa rauhallisesti, sillä edellinen brittivierailu Ouluun vuonna 1855 oli ollut liiankin jännittävä tapahtuma. Silloin paloi Tervahovi eikä englantilaiset olleet reissullaan muutenkaan mukavia.
Suurlähettiläs Kirkillä on muitakin tärkeitä sukulaismiehiä. Isä Peter oli ensimmäisiä brittejä Euroopan parlamentissä. Tähän aikaan oli pakko olla kansallisparlamentin jäsen, jos mieli europarlamenttiin.
"Isäni oli aina sitä mieltä,että hänen mandaattinsa tuli niiltä ihmisiltä, jotka äänestivät hänet alahuoneeseen. Yksi mielenkiintoisimmistä asioista, joita meidän tulee pohtia, johtuuko ihmisten kyllästyminen politiikkaan kehitykseen Euroopan parlamentissa."
Suurlähettiläs Kirk arvelee, että lääke ihmisten apaattisuuteen voisi olla se, että kansalliset parlamentit kytkettäisiin enemmän europarlamentin toimintaan.
Europarlamentti on
ihmisistä kaukana
"Monet ihmiset ajattelevat, että heitä edustetaan nimenomaan kansallisessa parlamentissa. Ihmiset kyllästyvät, koska kansallisten parlamenttien toiminta on niin kaukana europarlamentista."
Euroopan unioni pitäisi muutenkin saada lähemmäksi kansalaisia. Kirkin mukaan Britannia pitääkin mielenkiintoisena Ranskan entisen presidentin Valery Giscard d'Estaingin ehdotusta liittovaltion kaltaisesta yhdistyneestä Euroopassa, jolla olisi presidentti ja perustuslaki.
Vaikka brittihallitus pitää presidentin ehdotusta vain hyvänä keskustelun avauksena, on siinä Kirkin mukaan paljon miettimisen arvoista. Yksinkertainen perustuslaki voisi hyvinkin olla tavallisen kadunmiehen mieleen. Se voisi olla jotain konkreettista, jonkinlainen järjellinen avain Euroopan unionin toimintaan.
Brittiläisen kadunmiehen mieleen ei sen sijaan ole liittovaltio eikä edes brittihallitus kannata sitä. Kirk uskoo, että liittovaltiota ei ole näköpiirissä, sillä ei ole muidenkaan maiden kansalaisten kannatusta.
Valery Giscard d'Estaingin ehdotuksessa on Kirkin mukaan muitakin hyviä puolia. Hallintoa on muutettava, sillä se mitoitettu EU:n kuuden perustajajäsen mukaan. Nyt maita on rutkasti enemmän ja uusia maita kolkuttelee jo porstuassa.
"Nyt tarvitaan jotain uutta ja konventti on oikea paikka keskustelulle."
Kansa päättää
eurosta
Työväenpuolueen muodostama brittihallitus halajaa myös yhteiseen valuuttaa siirtymistä. Ratkaisevaa liittymiselle on kansanäänestys, jonka ajankohtaa Kirk ei uskalla arvioida. Tämän vuoden loppuun mennessä analysoidaan, onko yhteiseen valuuttaan siirtymisen ajankohta jo koittanut. Lopullisen ratkaisun tekee kansa.
"Brittitalous toimii varsin eri tavoin kuin mannermainen. On tärkeää, että ymmärrämme mitä liittyminen eurotalouteen todella merkitsee", Kirk huomauttaa.
Jo nyt Euroopan markkina-alue on tuottanut briteille paljon hyvää. "Iso osa Britannian taloudellista menestyksestä viimeisen 20 vuoden on riippunut toimimisesta Euroopan yhteismarkkinoilla."
Britannia on jo pitkään ollut Yhdysvaltain linjoilla Irakin riisumiseksi joukkotuhoaseista. Se johtuu muun muassa siitä, että mailla on perinteisesti ollut erityissuhde.
"Luulen, että se ainakin modernilla ajalla on saanut alkunsa toisesta maailmansodasta. Meillä on yhteisiä arvoja ja suuntautuneisuutta. Ymmärrämme miltei automaattisesti toisiamme, sitä mitä toinen tavoittelee ja millä keinoin. Siksi me myös niin helposti tuemme toisiamme."
Kirkin mukaan molemmat maat myös hyötyvät suhteesta. Siitä on ollut valtavasti hyötyä brittien ja amerikkalaisten talouksille.
"Irakin-sotaan
Euroopan maita"
Nyt pääministeri Tony Blair tukee Yhdysvaltojen tavoitetta saada aikaan YK:n turvallisuusneuvostossa päätöslauselma, joka valmistelisi tietää sotilaalliseen väliintuloon, jos YK:n asetarkastajia ei päästetä Irakiin tai heidän toimintansa siellä hankaloitettaisiin.
"Meidän asiamme on huolehtia siitä, että kun YK joutuu Irakin kanssa tekemisiin, taustalla on riittävästi määrätietoisuutta. Irakin hallituksen on käsitettävä, että sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin päästä eroon aseistaan."
Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat ovat neuvotelleet Irak-päätöslauselmasta jo viikkokausia. Kirk vakuuttaa, ettei hän tiedä, onko sopua näköpiirissä. Hän kuitenkin arvelee, että kyse on enää vähäisestä erimielisyydestä.
Kirk myöntää, että jos Saddam yrittää kätkeä aseensa YK:n asetarkastajilta, seurauksena voi olla sota. Silloin USA olisi Kirkin mukaan kansainvälisen koalition johtaja. Kirk uskoo, että koalitiossa olisi ainakin neljä tai viisi Länsi-Euroopan maata, jotka lähettäisivät myös joukkojaan sotaan.
Jos Irakin kimppuun hyökätään, sillä olisi varmasti kiusaus käyttää joukkotuhoaseitaan hyökkääjiä vastaan. Kirk on samaa mieltä. On kuitenkin sotilaiden asia ratkaista, miten tähän varaudutaan.