EU-komissio kovistelee Suomea puutteista säteilyturvallisuuteen liittyvässä lainsäädännössä.
Jos asiaan ei tule korjausta, komissio voi nostaa Suomea vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.
Komissio päätti loppuviikosta muistuttaa Suomea kaikkiaan kolmen direktiivin toimeenpanosta.
Perjantaina julkaistun vuoden 2020 sisämarkkinoiden tulostaulun mukaan Suomea koskevat rikkomusmenettelyt ovat lisääntyneet puolella vuoden aikana. Määrä on kasvanut koko unionin alueella.
Suomea koskevia menettelyjä on kuitenkin vireillä vain 12 eli EU-maista toiseksi vähiten. Keskiarvo on 29 menettelyä.
Yksityiskohdat vielä auki
Komission muistutuksista yksi liittyy EU:n säteilysuojalainsäädännön nykyaikaistamiseen. Komission mielestä Suomen kansallinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa tarkistettua direktiiviä.
Mitä puutteet tarkalleen ottaen ovat, ei vielä tiedetä.
– Muistutusten yksityiskohdista ei ole tietoa. Komission kirjettä odotetaan alkuviikosta, kertoo oikeusministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikön päällikkö Henriikka Leppo.
– Kun tieto tulee, se lähtee asianomaisiin ministeriöihin. Koolle kutsutaan valmistelukokous, jossa käydään läpi, mistä on kyse ja mitä Suomen olisi syytä vastata. Karkeasti niin, että myönnetäänkö rikkomus ja luvataan korjata, vai kiistetäänkö, ja millä perusteilla.
Vastausaika komissiolle on nyt koronan takia tavallista pitempi, kolme kuukautta.
Fukushiman onnettomuus tiukensi sääntöjä
Säteilyturvadirektiivillä vahvistetaan turvallisuutta koskevat perusnormit, joiden tarkoituksena on suojella suurta yleisöä, työntekijöitä ja potilaita ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta.
Direktiivi sisältää myös säännökset, jotka koskevat varautumista säteilyvaaratilanteeseen ja toimintaa säteilyvaaratilanteessa. Sääntöjä on tiukennettu Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen.
Suomi saa nyt komissiolta niin sanotun perustellun lausunnon, jossa sitä kehotetaan saattamaan tarkistettu säteilyturvallisuusdirektiivi kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Komissio muistuttaa Suomea myös direktiivistä, joka lisää uusia psykoaktiivisia aineita EU:n lainsäädäntöön sisältyvään huumausaineen määritelmään.
Puutteita on myös lainsäädännössä, joka liittyy vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuuksien ehkäisemiseen.
Suomi ei ole vielä sakkoja maksanut
Leppo sanoo, että komissiolta tulevat muistutukset ovat tavallisia.
Komissio seuraa direktiivien toimeenpanoa jäsenvaltioissa kuukausittain, ja Suomikin saa muistutuksia useita kertoja vuodessa.
– Rikkomusmenettelyssä tyypillisiä ovat direktiivin täytäntöönpanon viivästymiset, joita tulee paljon kaikille jäsenvaltioille, kertoo Leppo. Menettely voi koskea myös sisällöllisiä puutteita.
Komissio lähettää jäsenvaltiolle aina ensin niin sanotun virallisen huomautuksen.
Toinen vaihe, jos asia ei sen mielestä korjaannu, on perusteltu lausunto. Seuraava askel on EU:n tuomioistuin, joka voi viime kädessä määrätä jäsenmaalle sakkoja.
Suomi ei ole vielä koskaan päätynyt rikkomusmenettelyissä sakkojen maksajaksi.