EU-maat ovat hyväksyneet Yhdysvalloille asetettavat vastatullit.
Suomi puolsi komission esitystä tulleista. Politicon mukaan kaikki muut EU-maat paitsi Unkari asettuivat tukemaan vastatulleja.
Listaa EU:n vastaiskusta ei ole vielä julkistettu, mutta Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi viestipalvelu X:ssä listalla olevan laaja rintama eri tuotteita, kuten elintarvikkeita, tekstiilituotteita sekä teräs- ja alumiinituotteita.
Mediassa aiemmin julkaistujen tietojen perusteella tullien piirissä olisi muun muassa moottoripyöriä, appelsiinimehua, tekstiilejä, riisiä, maissia, lihaa ja soijapapuja.
Tarkoituksena on iskeä erityisesti sellaisiin tuotteisiin, joita tuotetaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia tukevissa osavaltoissa.
Myös viski oli aiemmin mukana listoilla, mutta se on poistettu, koska EU:n viinintuottajamaat pelkäsivät Yhdysvaltojen iskevän vastatulleilla eurooppalaisia alkoholijuomia.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) taas sanoi X:ssä, että Suomi on aktiivisesti vaikuttanut siihen, että tuotelistalle ei päädy eräitä Suomen elinkeinoelämälle keskeisiä valmistavan teollisuuden tuotantopanoksia ja teknologiatuotteita.
– Suomen vaikuttamistyön seurauksena listalta poistettiin Suomen tuotteita 59 miljoonan euron arvosta, Tavio kirjoitti.
Uutistoimisto AFP:n mukaan EU:n vastatullit ovat suuruudeltaan yli 20 miljardia euroa.
– Näistä vastatoimenpiteistä voidaan luopua millä hetkellä hyvänsä, jos Yhdysvallat hyväksyy reilun ja tasapainoisen neuvottelutuloksen, EU sanoi tiedotteessaan.
EU myös tuomitsi Yhdysvaltojen tullit "epäreiluina ja haitallisina".
Tullien on tarkoituksena tulla voimaan vaiheittain. Ensimmäiset tullit astuvat voimaan huhtikuun 15. päivänä. Seuraavien on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa ja loppujen joulukuussa.
Lisää tulleja mahdollisesti ensi viikolla
Keskiviikkona päätetyt tullit ovat EU:n vastaus Yhdysvaltojen maaliskuussa asettamiin teräs- ja alumiinitulleihin.
Näiden tullien lisäksi Yhdysvallat on läiskäissyt EU:lle niin autotulleja kuin 20 prosentin yleistullit, joista Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti viime viikolla.
Trumpin viime viikon tullipäätökset ovat saaneet pörssit syöksymään ympäri maailmaa. EU-maiden lisäksi tulleja asetettiin monille muille maille, kuten Kiinalle.
EU:n vastaus Trumpin 20 prosentin tulleihin on yhä pohdinnassa, mutta aikaisimmillaan se voi julkistaa uusia tulleja jo ensi viikolla.
– Toimia on luvassa pian. Se voi tapahtua jo jopa ensi viikolla, sanoi komission kauppa-asioista vastaava edustaja Olof Gill tiistaina.
Vastatoimista keskustellaan parhaillaan jäsenmaiden kanssa. EU:n tavoitteena on, että tullit vahingoittaisivat EU-maiden talouksia mahdollisimman vähän.
Tullit vaikuttavat jokaiseen jäsenmaahan eri tavoin, ja osa on puskenut tiukempia toimia kuin toiset.
Esimerkiksi Ranska, Saksa ja Itävalta ovat puskeneet tullien asettamista yhdysvaltalaisille teknologiajäteille, mitä kyseisiä firmoja isännöivä Irlanti on puolestaan vastustanut.
Ranska ja Saksa ovat pitäneet esillä myös taloudellisen pakottamisen vastaisen työkalun ACI:n käyttöä. Kyseistä välinettä ei ole unionin historiassa vielä koskaan käytetty. Sen tarkoituksena on rankaista esimerkiksi valtiota, joka pyrkii painostamaan EU:ta taloudellisin keinoin.
Vastatullien valmistelun lisäksi EU on pyrkinyt jatkamaan neuvotteluita Yhdysvaltojen kanssa. Osana neuvotteluita EU-komissio on ehdottanut Yhdysvalloille teollisuustuotteita koskevia nollatulleja.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
