Kaupunkilahdet ovat toipuneet huomattavan hyvin 1960-70-lukujen voimakkaasta rehevöitymisestä. Maaseutulahdet kuitenkin kärsivät yhä maatalouden ravinnekuormituksesta.
Kaupunkilahtien tilaa pystytään kohentamaan merkittävästi ripeämmin kuin maaseutulahtien, kertoo Etelä-Suomen merenlahtien rehevöitymistä väitöstyössään tutkinut Kaarina Weckström Helsingin yliopistosta.
Kaupunkilahdissa rehevöityminen yleensä johtuu yksittäisistä suurista kuormittajista, kuten jätevedenpuhdistamoista, joiden toimintoja parantamalla vedenlaatu on parantunut selvästi. Maaseudulla rehevöitymiseen on hankalampi vaikuttaa, koska se johtuu hajakuormituksesta kuten viljelyiden valumista.
Vedenlaatu oli 65 prosentissa tutkituista 49 lahdesta tyydyttävä ja noin viidessä prosentissa hyvä. Pintavesien tulee olla hyvälaatuisia EU:n vesipuitedirektiivin mukaan vuoteen 2027 mennessä.