Alkujaan erikoissairaanhoidon tarpeisiin kehitetty potilastietojärjestelmä Esko yhtiöitettiin vuoden alusta. Yhdeksi omistajaksi sairaanhoitopiirien rinnalle tuli Oulun kaupunki.
Helmikuun puolivälissä uuden Esko Systems Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Kaisa-Liisa Harjapää sanoo, että tietojärjestelmällä on valtava markkinapotentiaali.
Ensimmäisenä listalla ovat kuitenkin paikalliset tarpeet. Oulun yliopistollisen (OYS) sairaalan lisäksi Lapin, Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä kiitettyä järjestelmää kehitetään nyt perusterveydenhuollon käyttöön ja OYS:n uudistava Tulevaisuuden sairaala 2030 -hanke silmissä.
– Aikaikkuna on 2020-2023. Sille välille on tehty tiekarttaa laajentumiselle, Harjapää sanoo.
Etuna toimivuus
Eskoa ruvettiin kehittämään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 90-luvulla. Ensimmäinen käyttöversio julkaistiin vuonna 1996. Nyt järjestelmällä on noin 10 000 käyttäjää.
Järjestelmän valttina on yksinkertaisesti se, että se toimii. Siitä kertovat muun muassa Lääkäriliiton käyttäjätutkimukset, joissa Esko on toistuvasti valittu parhaaksi Suomessa käytössä olevaksi potilastietojärjestelmäksi.
– Järjestelmää pidetään hyvin käyttäjäystävällisenä ja hoitotyötä tukevana. Ei siis niin päin, että hoitajien ja lääkärien pitää sopeutua tietojärjestelmän oikkuihin, vaan järjestelmä aidosti mahdollistaa onnistumisen hoitotyössä, Harjapää kertoo.
Jopa vientituote
Toimivuus ei ole potilastietojärjestelmiin sisäänrakennettu ominaisuus. Pääkaupunkiseudun Apotti-järjestelmä on ollut kitkerän kritiikin kohteena. Jos markkinapotentiaalia tarkastellaan, on Eskolla etulyöntiasema.
– Kehittäminen on jatkuvaa. Kaltaisemme pienen toimijan etu on se, että pystymme säännöllisesti julkaisemaan uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuutta tuotantoon ja näin ollen lisäämään käyttäjätyytyväisyyttä, Harjapää pohtii.
Oulun kaupungille ja muille osakkaille sijoitus voi poikia toimivan järjestelmän lisäksi tuottoa. Harjapää pitää mahdollisena, että jo lähivuosina käyttäjämäärä voi kasvaa muuallakin kuin omistajien palveluissa. Tulevaisuudessa siintävät vielä suuremmat mahdollisuudet.
– Tässä voi olla käsissä jopa melkoinen rahasampo. Tämä kenttähän on myllerryksessä, ja tarpeita on moninaisia Etelä-Suomesta pohjoiseen, Harjapää miettii.
Hän kertoo ihanteeksi, että järjestelmästä tulisi niin hyvä, että siitä olisi kansainvälisillekin markkinoille.
– Suorastaan vientituote, Harjapää toteaa.
Lentävä lähtö
Esko Systemsin tulevaisuus vaikuttaa valoisalta, mutta jo paikallisten tarpeiden tyydyttämisessä on rutkasti sarkaa. Kaisa-Liisa Harjapää kertoo, että työ toimitusjohtajana on alkanut vauhdikkaasti.
– Tekemistä näyttää riittävän. Olen kokenut itseni hyvin tervetulleeksi. Olen päässyt hyppäämään liikkuvaan junaan, hän miettii pari viikkoa pestin alkamisen jälkeen.
Ennen Esko Systemsin toimitusjohtajuutta Harjapää on kerännyt jo pitkän kokemuksen IT-toimialalta johtajana. Hän on työskennellyt muun muassa CCC:n eli nykyisen Nortalin ja CGI:n yhteisyritysten palveluksessa.
