Esi­tut­kin­ta Pekka Haa­vis­tos­ta val­mis­tu­nut, ma­te­riaa­lia "toista tuhatta sivua" –miten mi­nis­te­riä koskeva oi­keus­kä­sit­te­ly voi alkaa ja kuinka oi­keut­ta is­tut­tai­siin?

Tapauksessa on kyse ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen virkatehtävien siirtämisestä al-Holin vankileirin suomalaisäitien ja -lasten kotiuttamisjupakassa. Perustuslakivaliokunta pyysi tutkintaa valtakunnansyyttäjältä sen jälkeen, kun kymmenen oppositiokansanedustajaa oli pyytänyt asian selvittämistä perustuslakivaliokunnalta.

Helsinki


Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on jatkanut ministeritehtäviensä hoitamista tutkinnan aikana normaalisti.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on jatkanut ministeritehtäviensä hoitamista tutkinnan aikana normaalisti.
Kuva: TATYANA ZENKOVICH

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiaa koskeva esitutkinta siirtyy valtakunnansyyttäjän arvioitavaksi.

Keskusrikospoliisi (krp) tiedotti tänään maanantaina, että se Haavistoa koskeva esitutkinta on saatu valmiiksi.

Krp tutki Haaviston toimintaa ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen virkatehtävien siirtämisestä al-Hol-tapauksen yhteydessä.

Selvitettävänä oli, onko Haavisto syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Krp käynnisti tutkinnan, koska perustuslakivaliokunta pyysi tutkintaa valtakunnansyyttäjältä helmikuussa.

Yli tuhat sivua aineistoa

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo, että valiokunnan jäsenet ja sen kuulemat asiantuntijat pääsevät pian tutustumaan esitutkinta-aineistoon.

Asiantuntijoina toimivat rikosoikeuden ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat.

– Nyt aineisto menee ensin valtakunnansyyttäjän arvioitavaksi siltä osin, tarvitseeko tutkintamateriaalia täydentää tai onko lisäkysymyksiä selvitettävänä, Ojala-Niemelä sanoo Lännen Medialle.

Materiaalia on Ojala-Niemelän mukaan "toista tuhatta sivua", mikä koostuu esimerkiksi kuulustelupöytäkirjoista.

Syyte edellyttäisi määräenemmistöä

Valiokunta alkaa käsitellä tapausta Ojala-Niemelän mukaan heti syksyn istuntokauden alkaessa. Se laatii mietinnön, jonka pohjalta eduskunnan täysistunto äänestää, nostetaanko Haavistoa vastaan syyte.

– En ole asettanut takarajaa mietinnön valmistumiselle, mutta arvelisin, että asia etenee suureen saliin vielä syksyllä, Ojala-Niemelä sanoo.

Tapauksessa tulee hänen mukaansa edetä ripeästi.

– Ministerin oikeusturvan kannalta on tärkeää, että asia käsitellään huolella mutta viivytyksettä.

Syytteen nostamiseen tarvitaan eduskunnan täysistunnon yksinkertainen äänten enemmistö.

Jos syyte nostettaisiin, oikeutta käytäisiin valtakunnanoikeudessa, joka koostuu korkeimman oikeuden ja hallinto-oikeuden presidenteistä, hovioikeuden kolmesta vanhimmasta presidentistä ja viidestä eduskunnan valitsemasta jäsenestä.

Syytettä valtakunnanoikeudessa ajaisi valtakunnansyyttäjä. Tuomioon ei ole mahdollista hakea muutosta.

Ojala-Niemelä luonnehtii tapausta "harvinaiseksi muttei poikkeukselliseksi".

– Joka vaalikaudella näitä ei ole, viimeisimpiä taitavat olla Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) tapaukset.

Konsulipäällikkö Tuominen nousi Haavistoa vastaan

Tapauksen taustalla on kysymys Haaviston viime syksyn toiminnasta al-Holin vankileirillä olevien suomalaistennaisten ja näiden lasten palauttamisesta Suomeen.

Ulkoministeriössä asian parissa työskenteli ensin konsulipäällikkö Tuominen, joka Haaviston näkemyksen mukaan kieltäytyi al-Holissa olevien suomalaisten kotiuttamisen edistämisestä virkamiesvetoisesti.

Tuomisen mielestä asiasta olisi tarvittu virallinen poliittinen päätös. Lisäksi hän katsoi, että Haavisto painosti häntä toimimaan asiassa lainvastaisesti.

Tuominen nousi Haavistoa vastaan poikkeuksellisesti julkisesti, kun Haavisto oli ottanut al-Hol-asioiden hoitamisen pois Tuomiselta ja käynnistänyt valmistelun Tuomisen siirtämisestä kokonaan toisiin tehtäviin.

Al-Holin tehtäviä taas alkoi tuolloin hoitaa tarkoitusta varten palkattu erityisedustaja.

Kymmenen oppositiokansanedustajaa tutkinnan taustalla

Perustuslakivaliokunta alkoi käsitellä Haaviston toimia viime joulukuussa, koska kymmenen oppositiokansanedustajaa jätti valiokunnalle muistutuksen, jossa valiokuntaa kehotettiin tutkimaan Haaviston toimien laillisuutta.

Helmikuussa valiokunta pyysi valtakunnansyyttäjää aloittamaan tutkinnan Haaviston toiminnasta konsulipäällikkö Tuomisen tehtävien siirtämisen osalta.

Vaikka perustuslakivaliokunta ei löytänyt näyttöä siitä, että Haavisto olisi painostanut virkamiestä, valiokunta ei kuitenkaan pystynyt täysin pois sulkemaan sitä, ettei Haavisto olisi pyrkinyt siirtämään konsulipäällikkö Tuomista pois tehtävistään.

Haavisto oli ehtinyt valmistella Tuomisen siirtoa muihin tehtäviin.


Juttua korjattu 9.7. kello 20.00: Syytteen nostaminen edellyttää eduskunnan täysistunnossa yksinkertaista äänten enemmistöä, ei kahden kolmasosan määräenemmistöä, kuten uutisessa aiemmin virheellisesti kerrottiin.