Hallitus esittää Yle-lain muuttamista niin, että jatkossa Yleisradio ei voisi julkaista tekstimuotoista sisältöä, jos se ei liity johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Tänään tiistaina lausuntokierrokselle edenneen esityksen taustalla on Medialiiton Euroopan komissiolle vuonna 2017 tekemä kantelu. Sen mukaan Yle on useiden vuosien ajan julkaissut verkossa ja mobiilissa runsaasti sanomalehtityyppistä sisältöä, joka ei liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.
EU-komission arvion mukaan Ylen nykyinen tekstisisältöjen verkkotarjonta on ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa. Vielä komissio ei ole kuitenkaan käsitellyt asiaa virallisesti.
– Lakimuutoksella selvästi ikään kuin varaudutaan henkisesti siihen, että Medialiiton kantelu tuomioistuimessa saattaisi mennä läpi. En pidä sitä mahdottoman huonona ratkaisuna tai kohtuuttomana ajatuksena, sanoo tiedotusopin dosentti Heikki Hellman Tampereen yliopistosta.
Hellman oli mukana Yleisradion hallituksessa vuosina 2013–2017. Hän ei usko, että Yle olisi syönyt kaupallisen median yleisöjä Suomessa.
– Iltapäivälehdet ja erilaiset globaalit toimijat vievät enemmän yleisöä verkossa. Oikeasti Yleisradio ei ole se uhka.
"Ei näyttöä kilpailun vääristämisestä"
Tänään julkaistu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2020 -kyselytutkimus kertoo, että useampi suomalainen seuraa uutisia verkosta kuin perinteisistä uutislähteistä. Viime vuonna Yleisradion verkkosivut oli kolmanneksi suosituin uutislähde Ilta-Sanomien ja Iltalehden jälkeen.
Kyselytulosten perusteella maksuttoman verkkouutistarjonnan seuraaminen ei kuitenkaan näytä vähentävän verkkouutisista maksamista. Ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion ilmaisia verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin.
Medialiitto on perustellut kanteluaan muun muassa sillä, että Ylen ilmaiset verkkouutiset vääristävät kilpailua media-alalla. Tästä ei Hellmanin mukaan ole näyttöä.
– Eurooppalaisen säätelyn näkökulmasta on ihan kohtuullista ajatella, että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan erityisasemaa ei vahvistettaisi liikaa antamalla rajoittamattomat mahdollisuudet tuottaa myös tekstimuotoista sisältöä. Tosiasiassa näyttöä Yleisradion kilpailua vääristävästä toiminnasta ei kuitenkaan ole, Hellman sanoo.
Medialiiton kantelun takia Suomen viranomaiset ovat neuvotelleet komission kanssa tarvittavista muutosehdotuksista Suomen lainsäädäntöön. Yle-lakiin ehdotettujen muutosten tavoitteena on tarkentaa Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttaa yhtiötä koskeva sääntely EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi.
Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Lausuntoaikaa on elokuun loppuun asti.
STT:n uutisten salliminen "ristiriitaista"
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan ehdotettujen säännösten tarkoituksena on rajoitusten lisäksi mahdollistaa, että Yleisradio voi jatkossakin tarjota tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.
Ylen tekstisisällöille esitetty rajoitus ei koskisi esimerkiksi STT:n uutisia, joita Yle julkaisee. Heikki Hellman pitää tätä ristiriitaisena ratkaisuna.
– Yle on pakotettu viestintäpoliittisista syistä STT:n uutisten välittäjäksi. On toinen asia, saako yleisradioyhtiö välittää muutakin kuin liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Jos ei saa, siinä ei ole järkeä, että STT:n tekstisisällöt ovat sallittuja. Tällainen ratkaisu pitäisi pystyä perustelemaan hyvin tai ristiriita pitäisi jotenkin ratkaista.
Esityksessä poikkeuksia tekstisisältörajoitukseen olisivat myös nopeat uutistilanteet, viranomaistiedotukset, vähemmistökieliset uutissisällöt sekä kulttuuri- ja oppimissisällöt.
Medialiitto: Ei valtiontukea kilpailuun sanomalehtien kanssa
Media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten etujärjestö Medialiitto toteaa tiedotteessaan, että Yleisradion "poikkeuksellisen laajamittainen" tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta on ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa.
Medialiiton mielestä Ylen verkkotuotanto sekä vääristää media-alan kilpailua että vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden. Liiton mukaan Yleisradion tekstimuotoinen verkkojournalismi on laajuudeltaan poikkeuksellista niin pohjoismaisesta kuin laajemmasta eurooppalaisesta näkökulmasta arvioituna.
EU:n valtiontukisääntely ei vaikuta radio- ja tv-ohjelmien jakeluun verkossa. Medialiitto huomauttaa, että yleisradioyhtiöiden saama valtiontuki on kuitenkin kohdistettava audiovisuaalisiin palveluihin, ei kilpailuun sanomalehtien kanssa.
Medialiiton mukaan laajamittainen tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta on perustunut osaltaan Yleisradiosta annetun lain sisältämään julkisen palvelun tehtävän epätarkkaan määritelmään. Verkkojournalismista ei ole markkinapuutetta, joten sen tarjoamiseen julkisena palveluna ei ole perustetta.
– Lainmuutoksella tulee varmistaa, että Yleisradion tekstimuotoisten journalististen verkkosisältöjen tarjontaa rajoitetaan olennaisesti nykyisestä. Tämä on ensisijaisen tärkeää kaupallisen median toimintaedellytysten turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tulemme seuraamaan tarkoin Suomen valtion ja Yleisradion toimenpiteitä Euroopan komission havaitsemien epäkohtien korjaamiseksi”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg toteaa tiedotteessa.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoi tiistaina Ylelle, että ehdotetut muutokset voidaan ottaa uudistumisen ja vahvistumisen kannalta. Ylä-Anttilan mukaan Yle julkaisee jo nyt vähemmän puhtaasti verkkoartikkeleita. Luonnoksen poikkeuksiin toimitusjohtaja on tyytyväinen, koska Ylellä on iso tehtävä suomalaisessa tiedonvälityksessä.