Pelkkä painava asia ei presidentinvaaleissa riitä. Ehdokkaan täytyy osata esittää asiansa juuri oikealla tavalla. Puhetyylin ja hymyn kanssa saa olla seuraavien viikkojen aikana erityisen tarkkana.
Esiintymistaito on osa poliitikon ammattitaitoa, muistuttaa puheviestinnän professori Pekka Isotalus Jyväskylän yliopistosta. Isotaluksen mukaan ehdokkaat eivät olisi päässeet urallaan näin pitkälle ilman kohtuullisia esiintymistaitoja.
Presidentinvaaleissa televisio-esiintymiset ovat erityisen tärkeitä, sillä niillä tavoitetaan suurin yleisö. Yksittäinen tv-esiintyminen ei kuitenkaan vielä ratkaise mitään.
"Oleellista on se, miten ehdokkaan on nähty esiintyvän vuosien varrella. Tästä muodostuu kuva siitä, minkälainen henkilö on, ja tämän perusteella sitten äänestetään. Kukaan ei varmaankaan äänestä henkilöä, joka vaikuttaa jotenkin epämiellyttävältä tai ylimieliseltä", Isotalus sanoo.
Kallis ja Soini
erottuvat
Hyvä poliitikko on sekoitus asiantuntevuutta ja luotettavuutta. Asiantuntevuus ei kuitenkaan saa kääntyä ylimielisyydeksi. Myös kuiva asiallisuus ärsyttää. Ehdokkaan on tärkeää antaa itsestään mukavan ja miellyttävän ihmisen kuva.
Isotaluksen mukaan myös kaikki tavallisesta poikkeavat maneerit ja puheviat voidaan laskea haitoiksi.
Isotalus ei suostu nimeämään presidenttiehdokkaista esiintyjäsuosikkiaan. Eroja kuitenkin löytyy.
Isotaluksen mielestä kristillisdemokraattien Bjarne Kallis ja perussuomalaisten Timo Soini erottuvat muista ehdokkaista. He osaavat vaaliväittelyissä puhua nopeasti, kansantajuisesti ja yksinkertaisesti.
"Heissä on hyvässä mielessä populistin vikaa."
Niinistö on nopea, Vanhanen vakava
SDP:n Tarja Halonen ei ole ollenkaan oppikirjojen mukainen esiintyjä. Hänellä on esimerkiksi hieman artikulaatiovikaa. Halosta pidetään kuitenkin yleisesti hyvänä esiintyjänä.
Isotalus tuntee Tarja Halosen esiintymistyylin parhaiten, sillä hän tutki tätä vuoden 2000 presidentinvaalien yhteydessä.
"Halonen antaa itsestään spontaanin vaikutelman. Hän ei kontrolloi liikaa omaa käytöstään ja vaikuttaa näin rehelliseltä ja aidolta. Hän käyttää paljon tunneilmaisuja, osoittaa olevansa eri mieltä ilmeillään, nauraa ja reagoi", puheviestinnän professori arvioi.
Kokoomuksen Sauli Niinistö on sanavalmis, nopea ja hyvä argumentoija. Samoin Vihreiden Heidi Hautala tunnetaan erityisen hyvänä keskustelijana. Hautala on myös leimallisesti hyvin asiakeskeinen poliitikko. Sekä Niinistön että Hautalan haasteena on antaa itsestään "mukavampi" vaikutelma. Varsinkin Niinistö vaikuttaa vielä hieman etäiseltä.
Keskustan Matti Vanhasen esiintymistä leimaa asiallisuus ja vakavuus. Ensimmäisessä Jorma Ollilan vetämässä vaaliväittelyssä hän oli Isotaluksen mukaan hieman ulkopuolisen tuntuinen.
"Hän ei oikeastaan reagoinut muiden sanomisiin. Tätä voidaan pitää esiintymisen kannalta huonona piirteenä. Televisiokeskusteluissa on tärkeää näyttää olevansa mukana tilanteessa ja kuuntelevansa muita."
Isotaluksen mukaan RKP:n Henrik Lax poikkeaa muista, koska hän on valtakunnallisesti vähiten tunnettu ehdokas. Hän ei ole tullut suurelle yleisölle tutuksi esimerkiksi puolueen puheenjohtajana. Häntä on näin ollen vaikeampi arvioida kuin muita.
Esiintymistaidosta on Suomessa tullut erityinen valttikortti viime vuosikymmenien aikana, kun median merkitys politiikassa on korostunut. Poliitikoita on 1950-luvulta lähtien koulutettu paremmiksi televisioesiintyjiksi.
Harva kuitenkaan haluaa myöntää, että on saanut minkäänlaista esiintymiskoulutusta. Poliitikot kun antavat mielellään ymmärtää, että ovat luonnostaan juuri sellaisia kuin ovat.