Saavuin paikalle ennen kuin me oltiin sovittu. Tyttöystäväni ei ollut ennättänyt vielä paikalle, joten nousin trukkilavakasan päälle istumaan. Oikaisin itseni makuulle ja ihailin taivaan tähtiä. Ne saavat minut tuntemaan oloni pieneksi. Nautin siitä. Uni painoi jo silmiäni.
"Hei, unikeko!", joku huusi. Hätkähdin hereille ja huomasin vierelläni neljä poikaa. Räpyttelin hetken silmiäni unesta ja huomasin, että oudossa porukassa oli Sakke meidän luokalta. Mulkaisin häntä vihaisena ja nousin istumaan.
"Tuu jätkä, hei, alas sieltä, vai autetaanko me sua?", Sakke kovisteli minua sekä hääri ja melusi porukan päänä. "Joo, joo, laita se turpas kiinni", ärähdin, mutta en liikahtanut kiusallakaan lavojen päältä.
Roikotin jalkojani lavojen reunalla ja jouduin hillitsemään itseni, etten olisi potkaissut Sakkea kasvoille, joka heilui jäkättäen juuri sopivalla korkeudella.
"Mitä neekeri?" yksi kysyi sanat ivaa ja inhoa täynnä. Poika sai porukasta muutkin laukomaan ivoja. En näyttänyt pojille kuinka kipeää se teki. Pidin kasvoni peruslukemilla, joka ei silti meinannut sitä, etteikö virta olisi kasvanut sisälläni.
"Varo vaan, mustalainen, ettet saastuta paikkoja tuolla sun ällöttävällä ihonvärilläs", Sakke jatkoi. Heiluttelin vain vaitonaisena, ärsyttävän leppoisasti jalkojani lavan reunalla. "Sori vaan, mutta jos tuon on tarkotus pelotella mua, niin siinä ette onnistu", sanoin tyynen rauhallisesti matalalla äänellä. Otin taskustani purkkaa ja jauhoin sitä oikein isoeleisesti.
Pienempänä en aina ollut uskaltanut lähteä kouluun kiusaavien oppilaiden vuoksi. Silloin minulla ei ollut ystäviä, koska olin arka ja pelokas musta poika, joka pälyili ympärilleen epäröivästi. Vanhempana ymmärsin, että minun täytyi olla vahvempi.
Aloin seurustella ikäiseni tytön kanssa, joka kohotti itsetuntoani. Sain lisää kavereita. Moni on sellaisia, jotka eivät pettäisi minua pahimmassakaan tapauksessa, vaikka en enää pelännytkään. Silti aina kipu tuntui sisimmässä ja viha rasisteja kohtaan kasvoi.
"Siihen muijaan älä enää koske likaisilla näpeilläs, saasta", Sakke sihahti. "Ei kai vaan Sakke poika ole kateellinen. Jos on kovempi, se ei merkitse sitä, että saa kaiken periksi", minä sanoin vaihteeksi ivalliseen sävyyn.
Ennen minua, tyttöystäväni Nina oli seurustellut Saken kanssa hetken aikaa, kunnes oli tajunnut tämän todellisen luonteen. Nina oli laittanut välinsä poikki Saken kanssa. Sakke oli asiasta edelleen katkera eikä hän voinut uskoa, että Nina alkoi seurustella minun kanssani.
Pojat solvasivat minua ja Ninaa. Tyttöystäväni oli minulle tärkein ihminen, enkä kestänyt kuunnella. Menetin malttini, enkä pystynyt hillitsemään itseäni, ja otin kunnolla vauhtia ja potkaisin Sakkea yläselkään tämän kääntyessä . Sakke ulvahti ja valahti alas polvilleen. "Ryökäleen rasistit. Mä vihaan teitä", sihahdin vihaisena.
Ennen kuin tajusinkaan, Saken kaverit kiskaisivat minut jaloistani alas lavalta, jolloin löin pääni. Jyskyttävä kipu levisi päähäni ja menetin tajuni.
Taivaalla loistivat samat kauniit tähdet. Sumu leijaili hiljaisessa yössä tanssahdellen leppoisasti ympärilläni. Oli aivan hiljaista. Kipu hellitti ja antoi vihdoinkin rauhan. Tuntui kipeää olla erilainen.
Kun olin jo kaukana poissa, maassa lojuvaan kännykkään tuli viesti: "En pääse tulemaan vielä. Nähdään myöhemmin, rakas".
EI RASISTIT OLLENKAAN