"Poikaset, tulkaa syömään", ilmaan kajahti yhtäkkiä möreä kaakatus.
"Se oli isä", yksi untuvikoista hihkaisi.
"Meidän täytyy mennä käymään heidän luonaan", Heke totesi.
Hanhenpoikaset lähtivät lipumaan ääntä kohti, ja Taneli-karhu seurasi niiden perässä.
Pian ne saapuivat kahden suuren koiraslinnun luokse.
"Hei lapsoset, tässä on teille välipalaa", toinen isistä sanoi.
Taneli oli hämillään. Karhupoika mietti kuumeisesti, missä untuvikkojen äiti on. Samassa Taneli avasi suunsa:
"Missä teidän äitinne on?", se kysyi. Poikaset katsahtivat toisiaan ja isät myös.
"Me olemme kahden isän perhe. Monilla vesilinnuilla on tällaisia perheitä", toinen isistä selvensi.
Taneli nyökkäsi hyväksyvästi. "Okei, en ole ennen tavannut kahden isän perheitä. Te kaikki olette kuitenkin todella mukavia, ja opin taas uutta", Taneli hymyili ja untuvikkojen syötyä iloinen vesileikki jatkui vielä pitkään.