Neuvostoliiton sodanjohto pyrki partisaaniensa tuhotoimilla levittämään suomalaisten keskuuteen pelkoa jatkosodan aikana. Erämaissa liikkuvat neuvostopartisaanit iskivät rajaseudun siviilien kimppuun pienissä kylissä.
Partisaanien on laskettu vuosina 1941–1944 hyökänneen syrjäseutujen asukkaiden koteihin viitisenkymmentä kertaa. Partisaanit surmasivat iskuissa yhteensä 182 suomalaista siviiliä, joista suurin osa menetti henkensä Pohjois-Suomessa.
Puna-armeijan partisaaniosastoihin kuului kulloinkin 20–200 sotilasta. He saivat erikoiskoulutuksensa Neuvosto-Karjalassa Belomorskissa eli karjalaisittain Sorokassa. Joukossa oli myös naisia.
Partisaani-iskut olivat yksi sodankäynnin muoto toisessa maailmansodassa. Neuvostoarmeijan tuhoojaryhmien salahyökkäykset ja sabotaasit yllättivät suomalaiset jatkosodan alussa. Vihollisen selustaan lähetettävien tihutyöryhmien tehtäviin kuului myös vakoilu.
Lapin läänin maaherran Kaarlo Hillilän ja Oulun läänin maaherran Eero Yrjö Pehkosen aloitteesta Pohjois-Suomeen luotiin loppuvuonna 1942 salainen sotilasyksikkö torjumaan vihollisen partisaani-iskuja.
Se sai nimekseen Erillinen Osasto Savukoski. Sijoituspaikkansa Savukosken Saunavaaran mukaan yksikön nimi lyhennettiin muotoon Osasto Sau, joka esiintyy sotilasasiakirjoissa lyhenteenä Er. Os. Sau.
Osasto Sau koottiin vapaaehtoisista sotilaista, jotka osasivat liikkua erämaassa. Heidän tuli olla valmiita vaativille takaa-ajoretkille ja estää niillä neuvostopartisaanien iskuja suomalaiskyliin. Ohjesääntöjensä mukaisesti Osasto Sau toimi vain Suomen puolella eikä se ylittänyt valtakunnan rajaa.
Osasto käytti kuljetuksissa apunaan hevosia ja poroja. Kun se otti avukseen myös koiria, suomalaisjoukot onnistuivat pääsemään helpommin vihollisryhmien jäljille.
Tietokirjailija ja toimittaja Markku Tasala on haastatellut partisaanien vangeiksi joutuneita Lapin rajakylien asukkaita, jotka sotavankeuden jälkeen pääsivät palaamaan Suomeen. Tasala toteaa uudessa Partisaanien vankina -kirjassaan (Into 2025), että partisaanisota pohjoisessa jätti sukupolvien yli ulottuvia syviä henkisiä haavoja, jota parannellaan edelleenkin.
Sotien jälkeen Suomen ulkopolitiikka kääntyi päälailleen ja entistä vihollista Neuvostoliittoa kohtaan täytyi ryhtyä harjoittamaan ystävyyspolitiikkaa. Sen mukaisesti Neuvostoarmeijan partisaani-iskuista Suomessa vaiettiin vuosikymmeniksi.
Osasto Sausta ilmestyi syyskuussa rovaniemeläisen Veikko Erkkilän kirjoittama ensimmäinen kattava kirja Partisaaneja torjumassa – Sissiosasto Saun sota (Otava 2025). Huhtikuussa 2025 valmistui Veikko Erkkilän käsikirjoittama dokumenttielokuva Osasto Savukoski partisaanien jäljillä. Elokuvan on ohjannut Raimo Salo.
Dokumenttielokuvasta järjestetään Oulussa yleisönäytös torstaina 30. lokakuuta kello 18.00 Pohjankartanon salissa. Veikko Erkkilä kertoo myös uudesta kirjastaan. Elokuvanäytös ja kirjan esittelytilaisuus järjestetään yhteistyössä Oulun kaupungin veteraaniasiain perinneneuvoston kanssa. Tilaisuuteen on yleisöllä vapaa pääsy.
