Suomalaisten työkyky on parantanut, mutta samalla työn rasittavuus on lisääntynyt, kertoo Työministeriön tiistaina julkistama vuoden 2005 työolobarometrin ennakkotieto. Kaikista palkansaajista yli puolet kokee työnsä henkisesti ja 38 prosenttia fyysisesti rasittavaksi. Erityisen kuormittuneita ovat kuntien työntekijät.
Työkyky ei ole parantunut kuntien vanhenevalla työväestöllä. Kuntasektorilla koetaan myös eniten työn rasittavuutta ja työpaikkakiusaamista. Seitsemän kymmenestä kuntien työntekijästä arvioi oman työnsä olevan henkisesti erittäin tai ainakin melko rasittavaa.
"Työn rasittavuudessa olennaista ovat työn järjestelyt, eikä välttämättä työn määrä", sanoo tutkimusta esitellyt tutkija Pekka Ylöstalo.
Väkivalta lisääntynyt kuntatyöpaikoilla
Reilulla kolmanneksella kuntien työpaikoista on koettu väkivaltaa tai sen uhkaa. Osuus on kasvanut huomattavasti viime vuoteen verrattuna, jolloin vastaava prosentti oli 12. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin ja tutkija Pekka Ylöstalo eivät osanneet antaa kasvuun tyhjentävää selitystä, mutta pitävät trendiä erittäin hälyttävänä.
Suomalaisten työmotivaatiota koettelevat myös yleinen epävarmuus ja erilaiset uhat. Lisäksi syrjintä ja kiusaaminen ovat yllättävän yleisiä työpaikoilla. Syrjintää kokevat eniten tilapäiset ja osa-aikaiset työntekijät. Myös maahanmuuttajien lisääntyminen lisää syrjintää. Tutkimuksessa painotetaan, että herkkyys havaita ja tunnistaa syrjintää ja kiusaamista kuitenkin vaihtelee. Tämä tekee varsinkin kansainväliset vertailut vaikeaksi. Suomi nousee joka tapauksessa tällaisissa vertailuissa esille maana, jossa eriarvoista kohtelua havaitaan paljon.
Sairauspoissaolot lisääntyneet
Palkansaajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja pidentyneet viime vuodesta. Poissaoloja oli keskimäärin 9,3 päivää henkeä kohden. Pitkiin poissaoloihin vaikuttaa erityisesti työntekijöiden ikääntyminen sekä naisten poissaolojen lisääntyminen. Selvästi eniten sairauspoissaoloja on kuntien työntekijöillä. Ylöstalo kuitenkin painottaa, että peräti 40 prosenttia palkansaajista ei ole ollut päivääkään poissa töistä.
"Kyseessä ovat nuoret ja teräsvaarit." Yhä useampi palkansaaja osallistui työnantajan kustantamaan koulutukseen. Työpaikkakoulutus on kuitenkin selvästi lyhentynyt. Tänä vuonna työolobarometrissä kysyttiin myös uusien palkkaustapojen käyttöönotosta. Julkisella sektorilla noin kolmannes ja yksityisellä sektorilla noin 60 prosenttia palkansaajista on uusien palkkausjärjestelmien piirissä. Työvuosien määrä ei ole enää keskeisin palkan suuruuteen vaikuttava tekijä. Uudessa järjestelmässä olevat pitävät sitä yleisesti oikeudenmukaisena ja kannustavana.
Palkansaajat antavat kokonaisuudessaan työelämän laadulle varsin hyvän arvosanan -- 7,9. Luku on sama kuin viime vuonna. Ylöstalon mielestä tämä kertoo loppujen lopuksi siitä, että työelämä ei muutu kovin nopeaa vauhtia.